maanantai 17. syyskuuta 2012

Vanha ja Uusi testamentti eli mikseivät Vanhan testamentin siunaamat tavat ja lainsäädäntö muka koske kristittyjä

Lukematon on niiden ihmisten määrä, joiden olen huomannut ihmettelevän, että mikseivät Vanhan testamentin siunaamat tavat ja lainsäädäntö muka koske kristittyjä. Siksi ajattelin hieman käsitellä kysymystä.

Apostolien tekojen mukaan kysymys aiheutti alkuseurakunnassa hieman ristivetoa. Toiset olivat sitä mieltä, että juutalaisuuden ulkopuolelta kääntyneet ("pakanat")  tulisi ympärileikata ja näiden tulisi sitoutua noudattamaan Mooseksen lakia. Jeesuksen ihmisenä Maan päällä eläessään opetuslasten johtajaksi nimittämä Pietari sai sitten kuitenkin näyn, jonka perusteella ihmisiltä ei saisi vaatia sellaista, mitä juutalaisten esi-isät eivätkä senaikaisenkaan sukupolven ihmiset olleet kyenneet noudattamaan. Pietari oli ollut aikaisemmin toista mieltä, ja mielenmuutoksensa jälkeen hän sai monet vakuuttumaan siitä, että pakanuudesta kääntyneiden ei tarvitsisi elää samalla lailla kuin juutalaisten. Minimiyhteyden säilyttämiseksi juutalaisuuteen heiltä tultaisiin vaatimaan vain kolmea asiaa: haureuden välttämistä, epäjumalille uhratun lihan syömisen välttämistä ja veren syömisen välttämistä.

Näin oli laskettu perusta juutalaisuuden lahkon kristinuskon erolle juutalaisseurakunnasta. Vielä jonkin aikaa juutalaissyntyiset kristityt elivät juutalaisten tavoin, mutta tämä muuttui muutama vuosikymmen myöhemmin. Vuonna 90 jKr. juutalaiset nimittäin pitivät päättävän kokouksen, joka fariseusten puolueen johdolla päätti erottaa kristinuskon ja sitä tunnustavat juutalaisuudesta.

Tästä vuodesta lähtien kristinusko ja juutalaisuus ovat kehittyneet erillään toisistaan. Kuitenkin vielä parinsadan vuoden ajan huomattava osa kristinuskoon kääntyneistä oli juutalaisia.

Juutalaiset olivat jo ennen Jeesuksen aikaa alkaneet koota Talmudia. Se oli kirjoituskokoelma, joka tuli sisältämään filosofiaa sekä Mooseksen kirjojen ja juutalaisen lain ja Vanhan testamentin profeettojen selityksiä. Yksi tärkeä syy Talmudin kokoamiselle oli siinä, että juutalaiskansa oli huomannut Mooseksen lain olevan kovin ankara ja halunneen karsia törkeimmät laintulkinnat juutalaisuudesta. Jeesuksen versio juutalaisen lain tulkinnasta lienee jonkin verran samaa perua eli tarkoitus oli tehdä lainkäytöstä siedettävämpää ja inhimillisempää. Talmud valmistui lopulliseen muotoonsa vasta 400-luvulla.

Juutalaisuudesta tuli näin aikaisempaa tolkullisempi. Kristityt taas selvisivät jatkossa kokonaan ilman juutalaista lakia. Alkukirkon merkittävin opettaja apostoli Paavali oli kirjoittanut kirjeessään, että laki on oikeastaan kirjoitettu ihmisen sydämeen.

Juutalaisten Vanha testamentti käsittää kolme neljäsosaa kristillisestä Raamatusta, mutta kristityille sen merkitys on toimia ennen kaikkea tausta-aineistona kristilliselle uskolle.

...
PS 11.12.2014: Julkaisin juuri jossain määrin tämän merkinnän aiheeseen liittyvän "jatkon" otsikolla "Saako Jumalan nimissä tappaa?".

6 kommenttia:

  1. Hei.

    Luin kotisivuiltasi tuosta vapaakirkkolaisuudesta.
    Oman tarinani voisin mainita, että synnyin perheeseen jossa äitini on evankelisluterilainen, ja isäni ei edusta mitään uskontokuntaa. Näin ollen siis meille lapsille annettiin mahdollisuus liittyä kirkkoon tai olla liittymättä.
    No otin neuvosta vaarin ja 15-vuotiaana kävin Prometheusleirin, eli uskontokuntaan kuulumattomien leirin. Silti koulussa olen opiskellut peruskoulun ja lukioajan uskontoa enkä elämänkatsomustietoa joten rippileirille minut olisi huolittu.
    Nyt parikymppisenä en vieläkään ole löytänyt uskontoani, koska maailmankuvani sotii näitä normaaleja uskontoja vastaan. Erosinetheuksesta, koska koin että tarvitsen uskontoa, ja liittyivät katoliseen kirkkoon (tai liityin ja liityin koska muutaman katekismustunnin ja jumalanpalveluksen jälkeen jätin menemättä sinne, koska ajatusmaailmani ei antanut myöden), mietin myös vakavasti liittymistä ortodoksiksi mutta tarkempi tutkiminen aiheutti sanan ei.
    Tämän kaiken seurauksena ajattelin liittyä evankelisluterilaiseksi tai protestantiksi, mutta ei kastetta niin ei mahdollisuutta. Nyt olen kääntymässä Taolaisuuteen, mutta ajatus on jäämässä harkinta asteelle koska haluaisin johonkin tämän tutun uskonnon piiriin liittyä, enkä omaksua kokonaan uutta uskontoa.
    Joten alkuperäinen idea oli siis kysyä että mitä mieltä olisit ideasta että käyttäisin vapaakirkkoa ponnahduslautana??? :))))

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No mikäpäs siinä. Et tainnut kertoa, että missä päin asut, kun vapaaseurakuntia ei ole ihan joka niemessä, notkossa ja saarelmassa. Pääkaupunkiseudulla on kyllä ihan riittävästi. Täällä Vantaallakin on kaksi.

      Toinen mahdollinen ratkaisu olisi, jos olisi löydettävissä jonkinlainen kristillinen kveekariseurakunta. Mutta sellaisia ei taida Suomessa olla. Helsingissä on kyllä yksi liberaalikveekareiden seurakunta. Se on hyvin pieni.

      Mutta vapaaseurakunnassakaan ei tosiaankaan ole pakko mennä kasteelle. Eikä siihen käsittääkseni millään lailla painostetakaan. Onhan se tavallaan kristillistäkin.

      Mutta vapaaseurakunnista on sanottava vielä sellaista, että kyseessä ovat todella nk. uskovien seurakunnat, eli melkein kaikki seurakunnassa käyvät ovat omaksuneet tietyn asenteen näissä asioissa. "Ponnahduslaudaksi" semmoinen käy kyllä hyvin. :)

      Poista
    2. No täällä Tampereella, missä asun ja olen kotoisin on yksi vapaakirkko, mutta kerran pyörähdin ovella ympäri meiningillä että ei tänne.

      Poista
    3. Selvä. Melkein alkaa kaivata Yhdysvaltain mallia, kun siellä on monilla alueilla erilaisia kirkkokuntia lähes joka makuun.

      Poista
    4. Kielilläpuhuminen voi tuntua oudolta, jos sellaiseen törmää tultuaan seurakunnan kokoukseen...

      Poista
    5. Kommentoin vielä hieman, vaikka ehkä et ole enää kuulolla. Metodistikirkko on vielä hieman "normaalimpi" kirkkokunta. Jos ei halua kasteelle, niin ainahan siellä voisi roikkua kirkonpenkissä.

      Poista