Jokunen aika sitten minun yhdestä alaleuan vasemman puolen poskihampaastani oli mökillä ollessani lähtenyt varsin iso pala pois. Se sitten paikattiin. Siihen oli jäänyt kuitenkin outo tuntuma, ja aina joskus se oli säteillyt hieman kipua sen yläpuolella olevaan hampaaseen. Jokunen viikko sitten oli tämä säteily yltynyt aika vahvaksi. Sitten kipu oli siirtynyt alaleuan vasemman ja etupuolen ikeniin. Välillä olin joutunut tämän vuoksi nauttimaan särkylääkettäkin.
Viime perjantain jälkeisenä yönä (joka minulle on iltaa), kävin varmuuden vuoksi irvistämässä peilille, jotta näkisin, onko ikenissä mitään vialla. Minusta ikenet olivat todella kauhean näköiset. Aloin spekuloida itsekseni sillä mahdollisuudella, että minulla olisi keripukki. Muistelin viime aikoina nauttineenikin aika vähän ruoka-aineita, joista saa C-vitamiinia. Nyt oli sellainen lauantai, jona en olisi ollut menossa kaupassa käymään. Nousin kuitenkin tavallista aikaisemmin ja lähdin sinne. Ostin apteekista C-vitamiiniporetabletteja ja varmuuden vuoksi myös monivitamiiniporetabletteja. Seuraavaksi kävin kaupasta ostamassa kasviksia.
Kotiin tultuani söin kasvikset ja nautin yhdet poretabletit kumpaakin. Monivitamiinitablettipakkauksessa oli ollut varoitus laksatiivisesta vaikutuksesta, ja jonkin ajan päästä istuinkin jo pöntöllä. Uloste vaan suihkusi vauhdilla alas. Kutsun tätä perseenpesuksi.
Pian tulikin käymään kulttuurielämäntuntijakollegani, ja siirryin joksikin aikaa pirteämpiin sfääreihin.
Lauantaina tulin nauttineeksi C-vitamiiniporetabletteja neljä kappaletta ohjeistetun yhden sijaan. Ajattelin, että koska C-vitamiini on vesiliukoinen, niin se ei kerry elimistöön, joten ei ole vaarallista. Sunnuntaina nautin niitä kolme kappaletta.
Sunnuntaina monivitamiini ei toiminut enää laksatiivin tavoin.
Maanantaiaamuna eli tänään nousin tavallista aikaisemmin ja soitin kunnallisen hammaslääkärin ajanvaraukseen. Sanoin varaajahenkilölle, että mielestäni minulla on vähintäänkin keripukki tai jokin vielä kamalampi tauti. Ko. henkilö kysyi sitten minulta, että onko minulla kipuja. Vastasin tietenkin, että on kipuja. Sain ajan samalle päivälle klo 13.30:ksi Myyrmäen terveysaseman hammaslääkärin hätäpäivystykseen. Varaajahenkilö oli sanonut, että minun kannattaa varautua odottamiseen.
Menin sitten Myyrmäkeen hammaslääkärille. Ensin odotin muutaman minuutin verran odotushuoneessa, kunnes tajusin, että minun tulisi ilmoittautua paikalle ilmestyneessä automaatti-ilmoittautumisvehkeessä. Tein sen, ja jatkoin odottamista. Jouduin odottamaan vielä kolmen vartin ajan ennen kuin pääsin hammaslääkärin vastaanotolle. Vastoin odotuksiani hammaslääkäri totesi ikeneni ihan normaaleiksi lääketieteellisessä mielessä. Kerroin hänelle ienkivuistani ja "oudosta" hampaastani, joka saattoi olla syyllinen kipuilmentymään. Hammaslääkäri otti sitten röntgenkuvan hampaasta ja totesi pian, että sielläpä on tulehdus ja joudun sen vuoksi juurihoitoon. Minä olen melko huono olemaan onnellinen, mutta tästä hetkestä alkaen olen ollut sitä. Hammaslääkäri sanoi, että jos kipu menee mahdottomaksi, niin voin pyytää uuden pika-ajan heiltä. Hän passitti minut vielä ajanvaraukseen pyytämään aikaa juurihoitoon. Jouduin jonottamaan sinne viidentoista minuutin ajan, sillä eräs herra tykkäsi puhua ajanvaraushuoneessa asioistaan kovasti. Lopulta pääsin varaamaan itselleni aikaa. Aika varattiin Pähkinärinteen hammashoitolaan, mikä on minusta hyvä juttu, koska matkasta tulee lyhyempi. Ajankohta on parin viikon päästä.
Joudun nyt odottamaan kipeähköjen ikenieni kanssa jonkin aikaa juurihoitoon pääsyä, mutta enköhän minä tästä suoriudu kunnialla.
Olen nyt oppinut myös sen, että saatan olla ehkä hieman huono tekemään itsediagnooseja.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti