Tuttuni P oli kääntynyt viime kesänä mormoniksi löydettyään itselleen mormoninaisen. Aikaisemmin hän oli ollut kääntymässä katolilaiseksi, silloin kun hänellä oli ollut katolinen tyttöystävä, mutta se suhde oli päättynyt ennen kääntymisen virallistumista. Itse hän on sitä mieltä, että mormonismin löytäminen on merkinnyt hänelle uskon syvenemistä. Hän lahjoitti myöhemmin minulle ja yhdelle tutulleni K:lle mormonien pyhän kirjan, Mormonin kirjan. Tuttuni ja minun on ollut tarkoitus lukea se läpi.
Kristittynä minua on mormonismissa inhottanut se, että heidän oppinsa korottaa Mormonin kirjan pyhemmäksi kuin Raamatun. Mormonit eivät myöskään hyväksy ainuttakaan kristillisten kirkkojen kastetta. Lisäksi heidän kirkkonsa on tuottanut suhteessa enemmän uskonnon uhreja kuin esim. valtavirtahelluntalaisuus. Epäilen myöskin mormonismin sisältävän "isien perinnäissääntöjä", jollaisia Jeesus inhosi.
Aikoinaan minulla oli ollut kaveri, jonka äiti oli kääntynyt mormonista adventistiksi. Äidin kirjahyllyssä oli edelleen komeillut Mormonin kirja, ja olin sitä silloin joskus vilkaissutkin.
Minä olin sitten äskettäin ruvennut lukemaan Mormonin kirjaa. Minua rupesi ärsyttämään siinä historian vääristely, että intiaanit muka olisivat Israelin kadonnut heimo. Ja kun kirja on kokonaisuudessaan Raamatun matkintaa sekoitettuna ja ravistettuna ja uudelleen kirjoitettuna, niin aloin hukata motivaatiota lukea koko kirja. Kun en kuitenkaan usko tällaisen olevan Jumalan sanan päivitystä, niin kyllästyin melko nopeasti ja lopetin projektin siihen.
Myös tuttuni K lopetti Mormonin kirjan lukemisen heti alkuunsa. Hän sanoi, että ehkäpä hän lukee sen vielä ennen kuolemaansa.
Itse ajattelen, että jos joudun sairaalaan joskus pitemmäksi aikaa, ja jos minulla on siellä kamalan tylsää, niin pyydän veljeäni sitten hakemaan minulle kirjahyllystäni Mormonin kirjan pahimpaa tylsyyttä lievittääkseni.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti