maanantai 13. huhtikuuta 2015

Mitä mieltä olen natsismista eli hitleriläisestä kansallissosialismista

Hitleriläinen kansallissosialismi, tuttavallisemmin natsismi. Tätä aatetta kannatti alun perin Saksan kansallissosialistinen työväenpuolue (alkup. saks. Nationalsozialistische Deutsche Arbeiterpartei, NSDAP).

Natsismin kehitti Saksassa Adolf Hitler -niminen (1889-1945) nykyään Intiassa ja Pakistanissa suosittu itävaltalaisperäinen poliitikko.

Natsismi on minusta aatteena hirveä (myöhemmin tässä kirjoituksessa ilmaisuilla kansallissosialismi ja kansallissosialistit viitataan hitleriläisiin kansallissosialisteihin eli "natseihin").

Aatteen nousun mahdollisti ensimmäisen maailmansodan päättänyt Versaillesin aivan aikuisen oikeasti epäoikeudenmukainen rauhansopimus, joka sälytti kaiken syyn maailmansodan syttymisestä Saksan harteille ja määräsi Saksan maksamaan käsittämättömän suuruiset sotakorvaukset. Lisäksi Reininmaa miehitettiin. Vuonna 1929 Wall Streetin pörssiromahduksesta alkanut globaali suurlama teki toisen palveluksen kansallissosialismille.

Adolf Hitler joutui vuonna 1924 viettämään kahdeksan kuukautta vankilassa, koska oli porukoineen yrittänyt vallankaappausta Saksassa. Tuomio oli lyhyt, koska Hitler oli ensimmäisessä maailmansodassa ollut Saksan armeijassa sotilaana länsirintamalla, vaikkakin lähinnä suhteellisen turvallisissa hommissa eli lähettinä kaukana rintamalinjasta. Saamastaan itselleen suhteellisen harmittomasta sotilaan hommasta huolimatta hän haavoittui kahdesti sodan aikana. Vihollisen tykistön kranaatit sattuivat joskus kauemmaksikin rintamalinjasta. Veteraaniuden vuoksi Saksa ei myöskään tuomion kärsimisen jälkeen karkottanut Hitleriä, joka ei ollut vielä tässä vaiheessa maan kansalainen. Vankilassa ollessaan Hitlerillä oli sen verran hyvät olot, että hän sai kirjoitettua siellä manifestinsa "Taisteluni" ("Mein Kampf").

Kansallissosialistit saivat otettua vallan pysyvästi itselleen vuonna 1933. He siis perustivat yksipuoluediktatuurin. Adolf Hitleristä tuli kannattajiensa palvoma Saksan johtaja.

Kansallissosialisteilla oli vaikeuksia suhtautua hyväksyvästi myös suhteellisen harmittomiin ihmisiin, jos nämä vain olivat jollakin lailla ideologian kannalta "vääränlaisia".

Kansallissosialismin aatteen mukaan juutalaiset olivat germaanien kanssa vakavasti kilpaileva "rotu", joista toisen piti voittaa ja toisen hävitä. Se myös piti mustalaisia ja slaaveja ali-ihmisinä.

Kansallissosialisteilla ei muuten ollut tosiasiallisesti mahdollisuutta tutkia tieteellisemmin juutalaisten tai sellaisiksi epäiltyjen rotuasemaa, koska tieteellinen tieto DNA:n rakenteesta oli Hitlerin Saksassakin vielä kovin alkutekijöissään. Niinpä juutalaisten "rodun" viranomaiset ratkaisivat isovanhempien uskonnon perusteella.

Suhtautuminen vammaisiin oli myös vihamielistä.

Juutalaisia vainottiin ja heidän oikeuksiaan kuristettiin. Keskitysleireihin kärrättiin juutalaisten ohella poliittisia toisinajattelijoita, kuten sosialidemokraatteja ja kommunisteja, sekä homoseksuaaleja, Jehovan todistajia, kristittyjä pappeja ja pastoreita ja mustalaisia.

Kansallissosialismi heitti romukoppaan sananvapauden, demokratian, oikeusvaltion, käsityksen luovuttamattomasta ihmisarvosta sekä Saksan asevoimien perinteiset kristillissotilaalliset hyveet.

Kaiken muun ohella Hitler ja kansallissosialistit tekivät myös vääryyttä filosofi Friedrich Nietzschelle (1844-1900). Tämä tosin johtui siitä, että filosofin sisko Elisabeth (1846-1935) oli vääristellyt veljensä ajatuksia natseille. Kansallissosialistien arvostama "Nietzsche" oli täten kovin erilainen historialliseen Nietzscheen verrattuna, joka vastusti joukkoideologioita ja rasismia ja kannatti vapaata ajattelua. On silti myös myönnettävä, että filosofi Nietzsche ei kansallissosialistien tapaan arvostanut myötätuntoa heikkoja kohtaan. Ehkä olisi kuitenkin kannattanut, sillä filosofi itse romahti henkisesti vuonna 1889 noin 11 vuotta ennen kuolemaansa.

Hitler kumppaneineen perusti myös murhaohjelman kehitysvammaisia, vammaisia ja mielisairaita varten. Sitä vastaan nousi jossain vaiheessa julkinen mielipide, joka oli osannut päätellä, mitä tapahtui, mutta kansallissosialistit jatkoivat projektiaan tästä eteenpäinkin, mutta entistä salaisemmin. Sodan vuoksi yritettiin kuitenkin asettaa joitain rajoja tälle tuhoamiselle, jotta vammautuneita sotaveteraaneja ei kauhean paljoa eliminoitaisi.

Jos jotain hyvää täytyy kansallissosialisteista löytää, tämä epäilyksettä olisi heidän hyvä suhteensa eläimiin ja luontoon. Itse asiassa kansallissosialistit olivat valmiita kohtelemaan ihmisiä huonommin kuin eläimiä.

Toinen puoli kansallissosialismissa, jota jotkut voivat pitää hyvänä, oli heidän aatteensa ja poliittisen käytäntönsä sosialistinen puoli. Liberalismiwikistä voit sitä koskien lukea kansallissosialismia koskevan artikkelin osan Kansallissosialismi ja sosialismi.

Adolf Hitler uskoi tai ainakin sanoi uskovansa Kaitselmukseen. Kansallissosialismi oli kuitenkin uuspakanallinen liike. Sen perustaja ei arvostanut kristinuskon "säälimoraalia", joka oli heikkoja varten, eikä juutalaista alkuperää eikä huonoa asennetta eläimiin. Saksan kansallissosialistisoimisen avuksi Hitlerin kannattajat perustivat nk. Saksalaisten kristittyjen liikkeen, joka halusi yhdistää rotuopit ja juutalaisvastaisuuden sekä johtajanpalvonnan kristinuskoon. Hitler arvosti buddhalaisuutta sen myötätuntoisen eläimiin suhtautumisen vuoksi ja islamia sen sotilaallisen luonteen vuoksi. Tosin islamin suhde eläimiin ei ollut ainakaan parempi kuin kristinuskolla, mutta eihän mitään aatetta tai uskontoa tarvitse kaikessa arvostaa. En tiedä varmasti, mutta on mahdollista, että Hitler olisi arvostanut islamissa myös sen perhekeskeisyyttä.

Kansallissosialismin kristinuskonvastaisuuden näkee myös siinä, että puolueen omassa armeijassa SS-joukoissa ei hyväksytty sotilaspappeja kuten ei myöskään Hitlerin vanhan toverin Hermann Göringin johtamissa ilmavoimissa Luftwaffessa. Instituution annettiin kuitenkin säilyä tavanomaisessa perinteisessä armeijassa Heerissä.

Vuonna 1938 Saksa liitti omin luvin Itävallan itseensä. Mutta ei se vielä mitään, kun sitä saattoi kuitenkin perustella kuulumisella samaan kansakuntaan, kun itävaltalaiset kerran olivat saksankielisiä. Yhdistyneen kuningaskunnan ja Ranskan tuella se myös pakotti Tšekkoslovakian luopumaan lähinnä saksankielisten asuttamista sudeettialueistaan, joilla sijaitsivat myös maan puolustuslinnoitteet.

Vuoden 1939 alkupuolella Hitler pakotti Liettuan luovuttamaan saksankielisen Memelin Saksalle. Seuraavaksi hän uhkasi pommittaa Prahaa, jolloin Tšekkoslovakia taipui antautumaan. Ilman rajalinnoitteita puolustautuminen olisikin ollut vaikeaa.

Vuoden 1939 elokuussa kansallissosialistinen Saksa ja samaten totalitaristinen diktatuuri Neuvostoliitto solmivat maiden ulkoministereiden mukaan nimetyn Molotovin-Ribbentropin hyökkäämättömyyssopimuksen, jonka salaisessa lisäpöytäkirjassa tietyt maiden välissä olevat maat sijoitettiin niiden etupiireihin, joiden suhteen ne saivat menetellä kuten halusivat.

Sopimukseen pääsyä varmastikin edesauttoi samantapaisten totalitarististen järjestelmien toisiaan kohtaan tuntema lukkarinrakkaus.

Lisäpöytäkirjan mukaan Saksalle kuului suuri osa Puolasta ja Neuvostoliitolle loput. Saksalle kuului Liettua, mutta myöhemmin Liettua siirrettiin Neuvostoliiton etupiiriin, jolloin Saksa sai vaihdossa enemmän aluetta Puolassa. Neuvostoliitolle kuuluivat myös Suomi, Viro ja Latvia sekä Romanian Bessarabia ja Pohjois-Bukovina.

Sopimuksen seurauksena Saksa ja Neuvostoliitto pian miehittivät Puolan, ja Suomikin sai jo marraskuun viimeisenä päivänä kokea sopimuksen seuraukset Neuvostoliiton hyökätessä maahan. Hitlerin Saksa hyvänä sopimuskumppanina parhaansa mukaan yritti estellä sotamateriaalin toimittamista Suomelle. Esimerkkinä tästä voi mainita sen, että kun 23. lokakuuta Suomi oli tilannut Italiasta Fiatilta G.50-hävittäjiä, niin Hitler kielsi niiden kuljettamisen Saksan kautta.

Keväällä vuonna 1940 Saksa hyökkäsi Tanskaan ja Norjaan ja heti sen perään Ranskaan, Belgiaan, Alankomaihin, ja miehitti ne.

Kesällä 1940 Neuvostoliitto liitti itseensä Viron, Latvian ja Liettuan sekä Bessarabian ja Pohjois-Bukovinan.

Keväällä 1941 Saksa yhdessä Italian, Unkarin, Romanian ja Bulgarian kanssa hyökkäsi Jugoslaviaan, jonka puolustus romahti nopeasti. Saksa hyökkäsi myös Kreikkaan ja valtasi sen, mikä toimi johtui osaltaan siitä, ettei sen liittolainen Italia ollut kyennyt pitämään puoliaan hyökättyään edellisenä vuonna maahan.

En käsittele tässä enempää Saksan sotatoimia, ettei kirjoituksesta tule liian pitkä.

Häpeämätön riehuminen, johon kuuluivat murhaaminen ja raiskaukset sekä laaja-alainen elintarvikkeiden pakko-otto, alkoi toden teolla kesäkuun 22. päivänä 1941, jolloin Saksa alkoi suorittaa erikoisoperaatiota Neuvostoliitossa. Neuvostoliitto oli ollut aikeissa itse aloittaa erikoisoperaation Saksan valtakunnan alueella ennen pitkää, mutta se vähän myöhästyi aloituksesta.

Vuonna 1942 kansallissosialistiset virkamiehet Wannseen kokouksessa totesivat jo ilmoilla olevan asian, että juutalaiset on tuhottava sukupuuttoon.

Maailmansodan lopulla sen voittavat liittoutuneet joutuivat toteamaan kansallissosialistisen Saksan perustaneen lukemattomia tuhoamisleirejä, joilla juutalaiset ja kansallissosialistien ali-ihmisiksi luokittelemat ihmiset oli haluttu murhata.

Kansallissosialistisen Saksan johtaja Adolf Hitler tappoi juuri ennen sodan päättymistä Euroopassa itsensä bunkkerissaan. Pieni osa hänen seuraajistaan tuomittiin Nürnbergin oikeudenkäynnissä kuolemaan tai vankeusrangaistuksiin. Yksi vankeuteen tuomituista oli Hitlerin lempiarkkitehti Albert Speer, josta oli myöhemmin tullut varusteluministeri, joka oli käyttänyt hankkeissaan orjatyövoimaa. Speer on itse sanonut, että jos Hitlerillä olisi ollut ystäviä, hän olisi ollut hänen ystävänsä.

Toisen maailmansodan jälkeisiä hitleriläisiä kansallissosialisteja, joiden kanssa Adolf Hitler ei enää viivy, nimitetään uusnatseiksi.

PS Italian fasismi ja Saksan kansallissosialismi usein rinnastetaan nimittämällä molempia fasismeiksi, mutta se taitaa olla neuvostoliittolainen keksintö. Nimittäin Neuvostoliiton diktaattorista Josif Stalinista ja marxistileninisteistä oli kurjaa esittää kansallissosialismi sosialistisena aatteena, kun kerran Neuvostoliitolla oli ainoa ja oikea sosialismi. Italian fasismi todellisuudessa kuitenkin erosi kansallissosialismista paljon ainakin niissä suhteissa, että se ei sisältänyt rotuoppeja, ei palvonut kansaa ja verenperintöä – se palvoi sen sijaan valtiota – eikä edes kannattanut valtiollista taidetta. Vaikka toki Italian fasismiin kiinteästi kuuluneet demokratianvastaisuus ja poliittinen väkivalta ovat silti hyvin syvältä. Lisäksi fasistien johtaja Benito Mussolini oli opportunisti, joka Italian ja Saksan lähentymisen kunniaksi aloitti vuonna 1938 juutalaisten lakiin perustuvan syrjinnän.

II PS:

Olen itse vanhemmassa blogimerkinnässäni Ernst Jüngeristä valottanut enemmän kansallissosialistien mielenmaisemaa. Jünger oli ensimmäisen maailmansodan juhlittu sotaveteraani, kirjailija ja demokratiaa vastustava kansalliskonservatiivi, jota kansallissosialistit houkuttelivat riveihinsä. Miehestä tuli kuitenkin kansallissosialistisen järjestyksen vastustaja. Oi, katso, blogimerkintäni:

Ernst Jünger, demokratiaa vastustava kansalliskonservatiivi

III PS 21.6.2015: Suomessa kansallissosialismilla ei ole koskaan ollut suurempaa merkitystä. Näin on nykyisinkin. Kansallissosialistien lippua yrittää kyllä nykyään heiluttaa onneksi kovin vähämerkityksinen Suomen vastarintaliike.

IV PS 5.8.2015: Voit myös halutessasi lukea muutaman vuoden takaista Aslak Aikion artikkelia referoivan blogimerkintäni Natsit olivat eläintensuojelun tehokkaita edelläkävijöitä.

V PS. 21.10.2018: Lisäsin kirjoitukseen maininnan filosofi Friedrich Nietzshestä ja tämän ajatusmaailmaa vääristelleestä sisaresta Elisabethista. Lisäksi siirsin kansallissosialismin sosialistista puolta koskevan Post Scriptumin osaksi tekstiä.

VI PS. 28.12.2018. Lisäsin maininnan siitä, että kansallissosialisteilla ei ollut tosiasiallisesti mahdollisuutta tutkia tieteellisemmin yhdenkään juutalaisen "rotua".

VII PS. 24.9.2021. Ja sama toisella kielellä.

4 kommenttia:

  1. Mitkä on sinun mielestäsi kansallissosialistin oleellinen määritelmä?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tulipas ihan helvetin hyvää suomea.

      Poista
    2. Noh, kansallissosialisti on ihminen, joka kannattaa kansallissosialismia. Kansallissosialismiin taas kuuluvat seuraavat asiat:

      - johtajakultti (Hitler on tai oli Kaitselmuksen lähettiläs)
      - johtajaperiaate
      - käsitys germaanien tai saksalaisten ja juutalaisten välisestä eeppisestä taistelusta herruudesta
      - käsitys slaavien ja mustalaisten ali-ihmisyydestä
      - kansan ja veren palvonta
      - käsitys heikkoudesta moraalin vastakohtana
      - jesuiittamoraali
      - luonnon, ympäristön ja eläinten suojelu
      - rajoittamattoman kapitalismin ja markkinatalouden kritiikki

      Tai nuo tulivat tässä ainakin nyt mieleen.

      Poista
    3. Unohtui mainita perheen, äitiyden ja kotirouvuuden arvostaminen. Ja tähän liittyvät tietenkin muutenkin melko lailla perinteiset sukupuoliroolit. Natsit eivät mielellään myöskään nähneet naisia sotilaina tai taistelijoina.

      Poista