Minut tunnetaan pahana ihmisenä eli maahanmuuttokriittisenä. Ajattelinkin siihen liittyen kirjoittaa hieman siitä, jos itse joutuisin pakenemaan Suomesta ja täten pakolaiseksi.
Jos minä pääsisin turvaan johonkin maahan, niin pyrkisin olomaan hyvä tälle maalle ja kiitollinen sen kansalaisille. Pyrkisin opiskelemaan maan kielen ja tutustumaan sen kulttuuriin ja tapoihin mahdollisimman hyvin.
Toisaalta, kuten veteraanipoliitikko Erkki Tuomioja (SDP) on viisaasti todennut, "maassa maan tavalla" -periaatetta korkeampi asia on ihmisoikeudet. Haluaisin toki päätyä sellaiseen maahan, joka pitkälle kunnioittaa niitä. Jos päätyisin toisenlaiseen maahan, niin minulla olisi oikeus olla kunnioittamatta sellaisia asioita kuin huono naisten asema, uskonnonvapauden rajoittaminen, poliisivaltio, poliittiset oikeudenkäynnit, sananvapauden rajoittaminen ja laaja korruptio. Toki viisasta olisi sitten varmaan olla hirveästi puhumatta julkisesti niistä niin kauan kuin olisin vallanpitäjien sietämä ko. maassa.
Nuo ovat siis eräänlaisia perusperiaatteita minulle. Mutta kuitenkin täytyy tässä lopuksi todeta, että tosiasiassa itse en olisi maailman parasta turvapaikanhakija-ainesta. Olen monivammainen ja joudun nauttimaan lukemattomia lääkityksiä. Lisäksi päässä vippaa. Jos vastaanottavat maat saisivat ns. kuoria kermat maahanmuuttajista päältä, niin voipi olla, etten minä olisi siinä joukossa. Mutta maailman maillahan on aikuisen oikeasti kaikilla oikeus määrätä, ketkä heille saavat muuttaa. Kuten minäkin oman kotini ovessa pidän lukkoa muustakin syystä kuin siksi, että taloyhtiö luultavasti edellyttää sitä, nimittäin siitä syystä, ettei tänne lappaa sisälle mitä tahansa kutsumattomia vieraita.
Voisin joutua pakenemaan Ruotsiin. Jos joutuisin siellä asumaan alueella, jonne Posti ja palolaitos eivät uskaltaudu, niin elämä islamilaisen sharialain alaisuudessa voisi olla täyttä helvettiä. Botswana voisi täten olla parempi vaihtoehto. Osaisin jonkin verran englantia, ja voisin mahdollisesti saada jossain vaiheessa jonkinlaisen pikkuvirkamiehen homman. Opettelisin tswanan kielen. Toivottavasti rahani riittäisivät tärkeimpiin lääkkeistäni.
Namibia olisi myös hyvä vaihtoehto.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti