Näin jokin aika sitten edistyksellisen unen. Se oli seuraavanlainen:
Oli noin vuosi 1861. Olin Yhdysvalloissa. Maan sisällissotahan oli alkanut juuri tänä vuonna.
Olin jossain pikkukaupungissa, jonka ympärillä oli metsiä. Lyöttäydyin muutamaksi hetkeksi kulkemaan erään herrasmiehen matkaan, joka oli jalan kulkemassa paikasta A paikkaan B, ehkä junalle tai postivaunuille. Sanoin tälle herrasmiehelle, että minusta neekereille eivät kuulu mitkään erityiset oikeudet, vaan samat ihmisoikeudet kuin kaikille muillekin ihmisille.
Jossain vaiheessa jouduin kaksintaisteluun toisen miehen kanssa, joka oletettavasti oli orjuuden kannattaja. Ammuin kuudestilaukeavan revolverini tyhjäksi tähän mieheen, mutta mies ei kuitenkaan kuollut tai edes rojahtanut maahan vaan pysyi pystyssä. Yksi luodeistani oli osunut miestä päähän, mutta ilmeisesti jotenkin kimmonnut pois otsaluusta. Loput viisi luotia olin saanut sijoitettua miehen vatsan seudulle. Kaikki luodit eivät olleet osuneet mieheen kärki edellä, vaan osa oli ehtinyt lyhyellä matkallaan kääntyä hieman, ja se teki luodinrei'istä ei niin kovin pyöreitä.
Mies rupesi lataamaan haulikkoaan – haulikolta se näytti vaikka en ollut edes haavoittunut haulisuihkuista – ja minä tartuin sitten siihen ja otin sen häneltä pois.
Noista luodinrei'istä sen verran, että on kovin outoa, että niiden perusteella revolverini olisi sylkenyt todellakin luoteja eikä kuulia, mutta luotien kaatuminen ilmalennon aikana viittaisi siihen, ettei revolverini piipussa olisi ollut rihlausta, joka saa luodit nopeaan pyörimisliikkeeseen pituusakselinsa ympäri, joka liike siis pitää luodin suorassa ilmalentonsa ajan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti