Näin sellaista unta, että raivosi jonkinlainen sisällissota Rooman valtakunnassa. Itse olin toisen osapuolen sotilas. Vastapuolta johti jokin Tiberius-niminen tyyppi. Unessa en ruvennut ihmettelemään, että mikä tyypin sukunimi sitten on. Tai cognomen eli lisänimi.
Tämän Tiberiuksen legiooniin kuului kolme kertaa enemmän sotilaita kuin meillä oli. Sotilaat meidän puolellamme kuitenkin luottivat kykyymme taistella vihollista vastaan menestyksellisesti. Henki oli armeijassa hyvä.
Olimme hirveän ylpeinä jo valmistautuneet marssikäskyn tuloon, kun yhtäkkiä vihollisen koko korkein johto saapui paikalle hevosilla ratsastaen. Se oli päättänyt antautua. Katselimme vierestä, kun nämä ratsastivat ohitsemme. Jostain syystä tein nykysuomalaisittain näille kunniaa. Vihollinen kuljetti mukanaan myös alttaria, mutta se hajosi kuljetuksessa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti