sunnuntai 17. heinäkuuta 2016

Uni vangitsijoista

Näin jokin aika sitten sellaista unta, että olin jossain suurehkossa rakennuksessa. Minua ja monia muita ihmisiä pidettiin siellä vastoin tahtoamme. Yhtäkkiä päätin ampaista karkuun. Juoksin käytävää pitkin. Minua ajettiin takaa. Käytävän vasemmalla puolella olevan pikku huoneen ovi oli auki, ja siellä oli yksi vihulaisista. Minulla ei ollut aikaa jäädä tappelemaan vaan juoksin suoraan lähellä olevalle ulko-ovelle, joka oli auki, ja siitä metallisia portaita alas. Muitakin ihmisiä karkasi samalla.

Siinä oli sellainen pikku ongelma, että kaikilla vankeina olleilla oli jossain päin kehoaan paikannin, eli vihulaiset tiesivät kaiken aikaa, missä kukin oli. He voisivat napsia meidät taas talteen yksi kerrallaan.

Eräs vanha viisas mies näytti, että eräässä paikassa oli maanalainen tila. Sinne johtivat portaat, joille pääsi, kun erikoisella tavalla ensin väänsi lukkosysteemin auki. Lukkosysteemiä ja sisäänkäyntiä peitti vihreähkö jossain määrin nestemäinen mönjä, jota valui sivuille, kun mies avasi väylän maanalaiseen tilaan.

Tilalla oli mahdollisuus toimia jollakin tavalla aseena vihulaisia vastaan. Siinä tapauksessa se olisi ratkaisu ongelmiimme.

En minä eikä kukaan meistä näyttökerralla kuitenkaan mennyt sinne.

Ilmeisesti unessa sitten tapahtui yhtä ja toista. Mietin jossain vaiheessa maanalaisen tilan sisäänkäynnin avaamista ja aprikoin, että osaisinko itse tehdä sen.

2 kommenttia:

  1. Hurjat unet jatkuu, taas kunnon seikkailu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No, unet ovatkin parasta minun elämässäni.

      Poista