perjantai 23. kesäkuuta 2017

Uskoni on näin pieni (hyvin lyhyt teksti)

Uskoni on pieni ja kompakti. Se mahtuu itse asiassa puolikkaaseen kakkulaatikkoon. Sitä on helppo kuljettaa mukana.

torstai 22. kesäkuuta 2017

Jussi Halla-aho ja Bill Clinton

Haluaisin pysyä erossa politiikasta, mutta haluaisin puhua sikarista. Ei kun poliitikkojen henkilökohtaisen moraalin puutteesta.

Vähän ennen kuin 10. päivänä pidetyssä Perussuomalaisten puoluekokouksessa Jussi Halla-aho tuli valituksi puolueen puheenjohtajaksi, oli käynyt ilmi, että Halla-aholla on avioliiton ulkopuolinen lapsi, ja sen ikäinen, että hän on saanut alkunsa Halliksen ollessa naimisissa vaimonsa kanssa.

Joku on voinut kuvitella toista, mutta en hyväksy Jussi Halla-ahon suorittamaa puolison pettämistä.

Silloin kun osa minun lukijoistani ei ollut vielä syntynytkään, eli Yhdysvalloissa Bill Clinton -niminen maansa presidentti. Hän petti vaimoaan Hillarya Monica Lewinsky -nimisen Valkoisen talon harjoittelijan kanssa.

Presidentti Clintonin virallinen vastaus asiaan liittyen oli, ettei hän ollut pettänyt vaimoaan: "I didn't have sex with that woman".

Mutta oli hän. Vaikka ilmeisesti kyse olikin ollut "vain" suuseksistä. Ja vaimoke puolusti miestään julkisuudessa naarastiikerin ottein. Mutta lopulta Bill joutui kuitenkin myöntämään pettämisensä.

Minusta yhdenkään poliitikon ei pidä pettää puolisoaan. Ei Halliksen, ei Bilin.

Mutta minusta on jossain määrin kyettävä erottamaan toisistaan poliitikon moraali poliitikkona ja hänen moraalinsa henkilökohtaisessa elämässään. Jos poliitikko pettää puolisoaan, niin hän on siinä suhteessa kusipää, mutta hänen poliittinen moraalinsa voi silti olla nuhteetonta, jos poliitikoista ylipäätään voi tällaista mainesanaa lausua.

Mutta jos vaalipiirissä olisi kaksi sellaista ehdokasta, joita kumpaakin voisin äänestää näiden puoluetaustan ja omien poliittisten tavoitteiden sekä taitavuuden ja kyvykkyyden vuoksi, mutta vain toinen näistä olisi pettänyt puolisoaan, niin todennäköisesti äänestäisin sitä, joka ei ole pettänyt puolisoaan. Mutta harvoin poliitikoissa löytyy poliittisessa erinomaisuudessa kahta toistensa kloonia, joiden välillä valita.

Toisaalta pidän esim. väkivaltarikollisuutta ja suuren luokan talousrikollisuutta sellaisina piirteinä, joita hyväksyn poliitikoissa vielä vähemmän kuin puolison pettämistä.

keskiviikko 21. kesäkuuta 2017

Uskonrauhan rikkomisen ja kiihottamisen kansanryhmää vastaan vaikea rajanveto

Jos joku muslimi raiskaa tai harjoittaa terrorismia, ja jos hänen motiivinsa teoilleen ovat islamilaiset, ja jos joku liberaali moittii häntä hänen teoistaan, niin tulisikö tämä liberaali tuomita uskonrauhan rikkomisesta vai kiihottamisesta kansanryhmää vastaan vai molemmista?

Entäs jos joku kansallissosialisti tekee vastaavanlaisia juttuja, ja hänen tekojensa motiivit ovat kansallissosialistiset, ja joku liberaali moittii häntä ko. asioiden tekemisestä? Niin, ja täytyy tässä vielä huomauttaa, että kansallissosialisteille heidän oppinsa ylin määrittäjä ja oikean elämäntavan esikuva Adolf Hitler on pyhä hahmo aivan kuten profeetta Muhammad on islamille sekä opin ylin määrittäjä että oikean elämäntavan esikuva että pyhä hahmo.

tiistai 20. kesäkuuta 2017

Odottaa pelastusta ylhäältä

Kuten Tapio Tuuri oli asiasta lausunut blogissaan 13.12.2007:
Olen ajatellut, että Jehovan todistajat saavat vapaasti julistaa maailmanloppuaan, koska he eivät ryhdy sitä itse toteuttamaan, vaan odottavat sitä ylhäältä.
Mielestäni uskontoa sinänsä ei ole hyödyllistä julistaa pahaksi, koska se nyt vain on osa inhimillisen kulttuurin kirjoa. Mutta olen sitä mieltä, että ongelmalliseksi uskonto muodostuu varsinkin silloin, jos pelastusta rupeaa toteuttamaan pakottamalla tai painostamalla muita ihmisiä uskoonsa. Tai jos käy pyhää sotaa "vääräuskoisia" vastaan. Kaikenlainen terrorismi uskonnon harjoituksena on sellaista, että sitä ei tarvitse eikä pidä muiden ihmisten sietää.

Olen pitänyt kveekarismista pitkään sen vuoksi, että kveekarit eivät koskaan ole pahemmin tyrkyttäneet uskoaan muille. Kun he perustivat satoja vuosia sitten Pohjois-Amerikan itärannikolle Pennsylvanian, siirtokunnan kansalaiseksi pääsemiseksi riitti se, että uskoi Jumalaan. Tämä oli siihen aikaan varsin suvaitsevaista, koska suurin piirtein jokaikinen eurooppalainen uskoi Jumalaan.

Itse pidän tällä lailla hiljaisista uskonsuunnista. Mielestäni uskovaisten ei myöskään ole hyvä puhua uskostaan arvovaltakilpailun ehdoin.

Jehovan todistajien uskonnossa on ärsyttäviä ja huonojakin piirteitä, mutta minusta heissä on myönteistä se, että paitsi että he eivät yritä muuttaa valtiota teokratiaksi, niin he eivät myöskään harjoita lähetystyötä tuliasein, pommein, veitsin ja vankilatuomioin.

Minusta on ihan OK rukoilla Jumalaa tuhoamaan vihollisensa, kunhan uskovainen ei ryhdy asiassa itse omin käsin auttamaan Jumalaa.

Tällaiset uskovaiset toimivat tässä suhteessa kuten Jeesus. Uudessa testamentissa sanotaan Jesajan kirjaa siteeraten hänestä (Matteus 12: 19-20): "Ei hän huuda eikä riitele, ei kuulla hänen ääntänsä kaduilla. Murtunutta ruokoa hän ei muserra, savuavaa lampunsydäntä hän ei sammuta." Jeesus myöskin kielsi oppilaitaan puolustamasta itseään miekalla, kun häntä tultiin vangitsemaan Getsemanen puutarhassa.

Vapauden aate liberalismi on vaikuttanut paljon länsimaisiin yhteiskuntiin. Sitä pitävät usein esillä sellaisetkin ihmiset, jotka eivät itse vapauksiin henkilökohtaisesti usko. Liberalismi hyväksyy uskonnon, mutta aate on antiklerikaalinen, eli se ei hyväksy pappisvaltaa tai teokratioita. Liberalismin tie olkoon erityisesti tässä asiassa meidänkin tiemme. Se on mielestäni kaunista.

maanantai 19. kesäkuuta 2017

"Uuden vaihtoehdon" jäsenten saamista nk. vihaviesteistä

Uutisissa on sanottu, että Perussuomalaisista loikanneen "Uuden vaihtoehdon" seteliselkärankaiset jäsenet ovat saaneet runsaasti nk. vihaviestejä.

Sivuhuomautuksena sanoisin, että vaikka viesteihin ei sisältyisi mitään oikeasti pahaa, niin valtamedia silti puhuisi niistä hirveän tohkeissaan. Jos ajatellaan Yleäkin, niin se on sellainen media, joka on pitänyt täysin asiallisena nimitellä Jussi Halla-ahoa "rotutohtoriksi". Ehkä tässä yhteydessä voitaisiin puhua kaksinaismoralismista.

Mutta silti uskoisin, että osa näiden ihmisten saamasta palautteesta on ollut oikeasti törkeää. Koska osa ihmisistä on aina pirun tyhmiä.

Mutta voisin tässä käsitellä sitä, että millaiset viestit minusta olisivat törkeitä ja millaiset suhteellisen asiallisia.

"Mielestäni teit törkeästi ja epäoikeudenmukaisesti", "olet seteliselkärankainen" ja "olet petturi" ovat mielestäni asiallista palautetta. Tässä kannattaa mainita se, että vielä ennen Perussuomalaisten puoluekokousta, jossa 10. päivänä kesäkuuta lauantaina Jussi Halla-aho tuli valituksi puolueen uudeksi puheenjohtajaksi, puolueen silloinen puheenjohtaja Timo Soini piti loikkaamista perustamastaan puolueesta petturuutena. Mies kuitenkin itse jo viikko sitten maanantaina loikkasi muiden kanssa puolueesta. Quod erat demonstrandum. Omien sanojesi mukaan sinut arvioidaan.

Ilmaisut "odotahan vain, tapan sinut", "jonkun pitäisi tappaa sinut", "oliko kotisi vakuutettu?", "jonkun pitäisi tunkea metalliputki perseeseesi" ja "raiskaan vaimosi/tyttäresi" taas ovat sen verran törkeitä, että toivon, että kukaan ei sellaisia koskaan käyttäisi. Sellaisen "palautteen" antajat ovat mielestäni surkeita idiootteja ja kusipäitä.

Jos jotkut antavat tuon kaltaista palautetta poliitikoille taikka tavallisille ihmisille, ja jos vielä antavat palautteensa anonyymisti, niin ovat surkeiden idioottien ja kusipäiden lisäksi vielä pelkuriraukkoja, jotka eivät uskalla ottaa vastuuta omista teoistaan. Jos joku on tuollaiseen nyt syyllistynyt, niin jos nyt haluaa, niin voi nostaa kunnianloukkauskanteen minua kohtaan.

...
PS vielä saman vuorokauden sisällä: Keksivätpä nopeasti uuden nimen ryhmittymälleen. Uuden vaihtoehdon uusi nimi on Sininen tulevaisuus.

perjantai 16. kesäkuuta 2017

Mielestäni vihapuheen tulee olla laillista

Miksei kukaan ajattele lapsia!?! Oikeinajattelevat ovat kovin huolissaan nk. vihapuheesta. Termiä ei ole laissa määritelty, ja niin onkin hyvä, sillä se auttaa saamaan vastuuseen sanoistaan ne, joista ei itse pidä.

Mutta kenen tulisi määrittää se, mitä vihapuhe tarkoittaa tai se, ketkä siihen syyllistyvät? Parlamenttienemmistönkö? Tulisiko jokaisen satunnaisen kansanedustajien enemmistön saada määritellä asia? Vai jonkin ylipapiston? Olisiko joku valmis antamaan Uuden vaihtoehdon jäsenille tämän oikeuden? Mutta eiväthän he ole ylipappeja.

Vihapuheen kieltäminen on kuin saudiarabialainen käytäntö vastuullisesta uskonnonvapaudesta. Uskonto on sallittua, mutta jos se on ristiriidassa islamin kanssa, niin joutuu vastuuseen uskonnostaan.

Itse olen yksinkertaisesti sitä mieltä, että nk. vihapuheen tulee olla sallittua, poislukien yksin sellaiset tärkeät poikkeukset kuin kehottaminen väkivaltaan, kunnianloukkaus, kehottaminen lain rikkomiseen ja tappouhkaukset tms. Vaikka on olemassa myös vähemmän viisasta vihapuhetta, niin sananvapaus on kuten raskaus, eli ei voi olla puoliksi raskaana. Sananvapaus joko on tai sitä ei ole. Sananvapaus ei voi tarkoittaa sitä, että vain sellaiset mielipiteet ja ulostulot sallitaan, joista itse pitää. Eihän käsitettä edes tarvittaisi, jos tämä olisi sen merkitys.

torstai 15. kesäkuuta 2017

Ja niin Timo Soinista tuli suurmies

Kuluvan viikon maanantaina Suomen pääministeri Juha Sipilä (kesk.) oli ilmoittanut, että Perussuomalaiset joutuu lähtemään hallituksesta siitä syystä, että ihmiskasvoisen maahanmuuttokriittisyyden edustaja Jussi Halla-aho oli tullut edeltävänä lauantaina valituksi Perussuomalaisten uudeksi puheenjohtajaksi 20 vuotta virkaa hoitaneen Timo Soinin jälkeen.

Ensin minun oli ollut jonkin verran vaikea uskoa, että Halla-aho voittaisi Perussuomalaisten puheenjohtajavaalin. Mutta sitten en ollut uskoa silmiäni, kun luin siitä, että hallitus hajotetaan. Ja vielä epätodellisempi olo minulle tuli siitä, kun seuraavana päivänä tiistaina enemmistö puolueen kansanedustajista jätti puolueensa ja perusti uuden eduskuntaryhmän, jonka työnimi on Uusi vaihtoehto.

Koko Perussuomalaisten olemassaolon ajan on ennusteltu, että kohta Perussuomalaiset hajoavat. Mutta ei voi sanoa, että nämä ennustelijat olisivat olleet oikeassa, sillä hajoamisen tapahtumiseen kului melko monta vuotta aikaa.

Ennen kuin nämä kansanedustajat ja ministerit olivat loikanneet ulos, olin ajatellut, että Soini varmaankin kirjoittaa muistelmakirjan, jossa hän haukkuu puolueensa maahanmuuttokriittisiä vielä aikaisempaakin pahemmin, kun nyt kerran niin voi tehdä päästyään eroon puolueensa puheenjohtajuuden taakasta. Mutta hän teki jotain muuta, ja paljon aikaisemmin vielä, ja pahempaa. Siteeraan tässä välissä, mitä hän oli lausunut 3. kesäkuuta:
Ajatus siitä, että loikkaisin perustamastani puolueesta, on mieletön. Se on Juudas, en minä, joka meni ja hirtti itsensä.
Nyt kun hän oli itse henkilökohtaisesti mukana aiheuttamassa Perussuomalaisten Suurta repeämää, niin voi sanoa, että hänestä on nyt tullut suurmies. Kaikki hyvät ja oikeinajattelevat ihmiset iloitsevat ja oikein karkeloivat hänen ympärillään pitäen toistensa pikku kätösistä kiinni. Vai mitä tässä pitäisi sanoa?

Nyt vain sitten kitkemään maahanmuuttokriittisyyttä Uuden vaihtoehdon jäsenistä.

Kuten Turun sanomissa tiedettiin jo hyvän aikaa ennen Perussuomalaisten puoluekokouksessaan 10. päivänä kesäkuuta tekemää puheenjohtajavaalia, niin hallituksen puolella masinoitiin hyvissä ajoin sitä, että jos Jussi Halla-aho voittaa puheenjohtajavaalin, niin soinilais-terholainen enemmistö eroaa Perussuomalaisten eduskuntaryhmästä ja muodostaa uuden eduskuntaryhmän, joka sitten siirtyy hallitukseen Perussuomalaisten tilalle.

Sampo Terho, Jussi Halla-ahon hyvä ystävä ja miehen kilpakumppani puheenjohtajavaalissa, olisi sentään voinut vihjaista Hallikselle asiasta etukäteen, että näin siinä sitten käy. Mutta ei kai tälläinen riko ystävyyttä...

Mutta tässä on sellainen hauska puoli, että tätä nykyä eduskuntaryhmästä eroavat eivät enää voi saada lähtiessään mukaansa puoluetukea. Soini oli itse ollut tekemässä tätä muutosta lainsäädäntöön. Eli jäljelle jäänyt Perussuomalaisten puolue saa pitää puoluetukensa kokonaisuudessaan. Tämä tulee merkitsemään "Uudelle vaihtoehdolle" vaikeuksia seuraavissa vuonna 2019 pidettävissä eduskuntavaaleissa. Mutta oikeinajattelijoiden media antaa sitten varmaankin mielellään paljon myönteistä palstatilaa uudelle puolueelle. Ja voipi olla, että Helsingin sanomat -lehden ja Yleisradion toimittajakunnissa kerätään kolehti Uuden vaihtoehdon vaalikassaa varten. Toki tässä on välissä vielä maakuntavaalit. Ne pidetään vuoden 2018 tammikuussa. En tiedä, saako uusi puolue itsensä kunnolla kasaan niihin mennessä vielä.

Uuteen puolueeseen menneiden käsiala myöskin muuttuu heti kauniimmaksi. Lisäksi kun Keskusta ja Kokoomus ottivat heidät hallitukseen Perussuomalaisten tilalle, niin mikäs siinä on ollessa hienojen ihmisten keskellä.

PS Jos ketään kiinnostaa, niin voi halutessaan käydä lukemassa Perussuomalaisten uudesta puheenjohtajasta kirjoittamani novialinkielisen blogimerkintäni Jussi Halla-aho, fine disidente konter multikulturisme.

keskiviikko 14. kesäkuuta 2017

Oikeinajoitettu luontous: Yle, Hitler ja islamistit

Ihmiset, tai ainakin jotkut heistä, ovat viime aikoina oikein kovasti pohtineet sellaista asiaa, että jos (islamilaisista) terrori-iskuista tiedotetaan ja puhutaan jatkuvasti, niin se lisää riskiä uusille terrori-iskuille. Mutta näyttää siltä, että ainakaan Ylessä ei vakavasti olla tätä mieltä. Perustelen väitettäni sillä, että kansallissosialistinen Saksa oli terrorismin Korkea veisu, ja siitä huolimatta Yle näyttää koko ajan ohjelmia Hitleristä. Adolf sitä, Adolf tätä. Koko ajan.

tiistai 13. kesäkuuta 2017

Höpinöitä Halla-ahosta

Tohtori Viha, todellinen Pimeyden ruhtinas, hän jota hänen oppilaansa nimittävät Mestariksi. Ja ai, niin! Paholaisen sikiö. Sitä nimitystä en hänestä kai ennen olekaan käyttänyt.

Puhun nyt tietysti Jussi Halla-ahosta, alun perin Scripta-bloginsa ansiosta kansalaisten tietoisuuteen ponnistaneesta nykyisestä Euroopan unionin parlamentin jäsenestä, jonka viime viikon lauantaina 10. päivänä kesäkuuta Herran vuonna 2017 Perussuomalaiset valitsi uudeksi puheenjohtajakseen valtaa 20 vuotta pitäneen Timo Soinin jälkeen.

Olin jossain määrin yllättynyt, kun puolue valitsi Halliksen Sampo Terhon sijaan. Olin ajatellut, että suuri osa puolueväestä vierastaisi hieman sitä, että Hallis oman ilmoituksensa mukaan tulee asumaan jatkossakin enimmäkseen Brysselissä. Mutta niin siinä vain kävi.

En ollut varsinkaan odottanut sitä, että Kokoomus ja Keskusta näyttäisivät Halliksen puheenjohtajuuden vuoksi ovea hallituksesta Perussuomalaisille. Asia varmistui eilen. Siksi olin alun perin ajatellut toisenlaisen merkinnän kirjoittamista. Tämä versio tulee nyt täysin puskasta.

Hassua, että Kokoomus ja Keskusta olisivat kuitenkin olleet valmiita yhteistyöhön Sampo Terhon johtamien Perussuomalaisten kanssa, vaikka tällä on melko lailla samanlaiset poliittiset mielipiteet ja arvot kuin Halliksella.

Itse epäilen, että Perussuomalaiset potkittiin ulos ennen kaikkea sen takia, että Keskusta ja Kokoomus eivät olisi halunneet noudattaa tehtyä hallitusohjelmaa kaikessa. Halla-aho taas olisi tiukasti pitänyt kiinni sovitusta.

Myöskin jonkin verran arvostamani filosofi Jukka Hankamäki oli samana lauantaina julkaistun merkintänsä perusteella erehtynyt tapahtumien kulusta. Olin linkin tuohon pistänyt julkaistumaan maanantaina klo 15.00 toisessa blogissani Mullokala seikkailee. En kauheasti lueskellut päivällä ollessani toisaalla uutisia kännykälläni, ja oli sitten jonkin verran yllätys asian kulku minulle, kun saavuin iltapäivällä kotiini.

Joka tapauksessa Jussi Halla-ahon demonisointi on mennyt täysin asian vierestä. Ainoat asiat, mistä häntä ehkä kannattaisi demonisoida, ovat ne asiat hänen historiassaan, että hän takavuosina omasta puolestaan syötti kansanedustaja James Hirvisaaren sitoutumattoman avustajan Helena Erosen susille, sekä myös edustaja Hirvisaaren, ja tämä vasta ilmi käynyt asia, että hän on pannut jotain toista naista ollessaan naimisissa vaimonsa kanssa. Ihmisarvoa Hallis taas ei ole kirjoituksissaan kieltänyt koskaan.

Siteeraan seuraavassa edelle linkittämääni filosofi Hankamäen blogikirjoitusta:
Esimerkkinä median paniikkireaktiosta olkoon vaikka Uuden Suomen Markku Huuskon läimäytys ”Halla-aho heitettävä heti ulos vallan ytimestä” ja Ilta-Sanomien Timo Haapalan katkera vuodatus, jossa hän ”kansainvälisiin mainetekijöihin” viitaten käskee Juha Sipilää kaatamaan hallituksensa ”heti eikä myöhemmin”. Jos tämä ei ole vihapuhetta, niin mikä sitten?

Halla-aholta voin mielihyvin siteerata lauselman: ”En ole rasistinen, vaan kannatan huomattavasti nykyistä tiukempaa maahanmuuttopolitiikkaa. Näen, että se on useille Länsi-Euroopan maille kohtalokas kysymys tulevaisuudessa.”

On siinä nyt suvaitsevaisilla aihetta puhua ”vallankaappauksesta”, ”maanjäristyksestä”, ”kauhutarinasta”, ”pikkusormen antamisesta Hitlerille”, ”panttivankeudesta, Perussuomalaisten ”surkeasta lopusta” ja omaksi lopukseen huokaista: ”kaikki meni”. Retoriikka on kuin Kuuban ohjuskriisistä, jolloin kannatti nussia vaikka naapurin emäntää, kun ei tiennyt nouseeko aurinko huomenna vai ei. Tai se on kuin tuomiopäivän profeettojen ennustuksista heidän vahdatessaan Halleyn komeettaa.

Hullunkurista on se mustamaalaus ja demonisointi, jolla EU-jäsenyydestä, eurosta ja maahanmuutosta johtuvia ongelmia on yritetty kääntää ongelmien toteajan, Jussi Halla-ahon, niskaan.

”Älkää ampuko viestintuojaa”, sanoo sananlasku. Vihervasemmistolaista propagandaa harjoittavan median kannattaisi lopettaa häiriköintinsä jo oman etunsa vuoksi, sillä yleisöt osoittavat ennen pitkää paikan myös sille. Nähtävissä on, että kunnianarvoisat kansalaiset heittävät moisen median siihen historian roskatynnyriin, johon kuuluvat niin kansankiihotuspykälät, poliittiset oikeudenkäynnit kuin DDR:läiset ajojahditkin.
Presidentti Sauli Niinistökin pani sitten lusikkansa soppaan lausumalla, että Halliksen olisi pitänyt "katua" aikaisempia puheitaan. Mutta miksi, kun niissä ei ole mitään katumisen aihetta. Jussi Halla-aho on ihan tavallinen kansallisliberaali. Huomatkaa: liberaali.

Olin alkanut jo ajatella, että voisin äänestää presidentti Niinistöä toiselle kaudelle, mutta nyt omatuntoni sanoo, että aikeeni katuminen olisi oikeampi ratkaisu.

Jussi Halla-aho toki aikoinaan tuomittiin sakkoihin "uskonrauhan rikkomisesta" ja "kiihottamisesta kansanryhmää vastaan". Mutta molemmat rikokset johtuvat vain siitä, että Hallis oli käyttänyt sananvapauttaan. Sananvapaudella on toki rajansa, mutta ne ovat varsin leveällä. Voit niin halutessasi käydä lukemassa muutama vuosi sitten kirjoittamani aiheeseen kiinteästi liittyvän blogimerkintäni Sananvapaudesta.

...Lyhyesti sanoen sananvapaudessa on kyse siitä, että myös sellaiset julkisesti lausutut viestit tulee sallia, joista ei itse pidä.

Hannu Salamakin tuomittiin aikoinaan jumalanpilkasta. Niin tuomittiin Halla-ahokin, monen monta vuotta myöhemmin. Halla-aho tuomittiin myös lain pykälän "kiihottamisesta kansanryhmää vastaan" nojalla, mutta se pykälä itse asiassa on niin lavea, että sitä vastaan rikkoneesta ei voi sanoa, että tämä olisi todella kiihottanut kansanryhmää vastaan. Lain pykälä törkeästä kiihottamisesta kansanryhmää vastaan taas kuuluu ilmeisesti seuraavasti, ja siihen ei Hallis ole Korkeimman oikeudenkaan mielestä syyllistynyt:
Jos kiihottamisessa kansanryhmää vastaan kehotetaan tai houkutellaan

1) joukkotuhontaan tai sen valmisteluun, rikokseen ihmisyyttä vastaan, törkeään rikokseen ihmisyyttä vastaan, sotarikokseen, törkeään sotarikokseen, murhaan tai terroristisessa tarkoituksessa tehtyyn tappoon tai

2) muuhun kuin 1 kohdassa tarkoitettuun vakavaan väkivaltaan siten, että teolla selvästi vaarannetaan yleistä järjestystä ja turvallisuutta

ja kiihottaminen kansanryhmää vastaan on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, rikoksentekijä on tuomittava törkeästä kiihottamisesta kansanryhmää vastaan vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään neljäksi vuodeksi.
Anteeksi pitkä blogimerkintä, mutta jatkan vielä jonkin verran.

Jiri Kerosen vanhasta blogista löytyy edelleenkin Kerosen omalla saatetekstillä varustettuna ko. Jussi Halla-ahon kirjoitus Muutama täky Illmanin Mikalle, jonka vuoksi Hallis tuli tuomituksi oikeudessa. Jokainen voi itse lukea sen ja sen jälkeen voi tykönänsä päättää, että ansaitsiko mies todella tuomionsa. Ja tässä kannattaa varmaankin mainita vielä sekin, että Hallis tuolla kirjoituksellaan halusi ottaa selvää, että voiko somaleista puhua yhtä rumasti kuin eräs sanomalehti oli puhunut kantasuomalaisista. Ja oi, katso, kävi ilmi, ettei voi. Suomen tuomioistuinlaitos on hivenen kaksinaismoralistinen.

Voit niin halutessasi myös käydä lukemassa noin viiden vuoden takaisen blogimerkintäni Jussi Halla-aho, pahuuden lähettiläs ja sen jälkeen kirjoittamani merkinnän Jussi Halla-ahon ilkeä puoli.

Mutta tästä kaikesta jää minulle käteen se, että olen nähnyt paljon inhimillistä mutta suorastaan mielipuolista hysteriaa, jota harjoittavien ihmisten ei mielestäni tulisi olla sen enempää päättävissä asemissa kuin lehtien toimituskunnissakaan.

Mutta täytyy sanoa, että sen näkeminen on ollut myöskin oikein hauskaa. Kiitän näin ollen näitä oikeinajattelijoita.

Voit myös niin halutessasi käydä lukemassa Mullokala seikkailee -blogistani kaikki keräämäni siteeraukset Jussi Halla-aholta.

Lopetan blogimerkintäni siteeraamalla kahteen otteeseen sosiaalisen liberalismin klassikkoa John Stuart Milliä:
Kieltäytyminen kuuntelemasta jotain mielipidettä sen tähden, että on vakuuttunut sen virheellisyydestä, on yhtä kuin otaksuminen, että oma varmuus on sama kuin ehdoton varmuus. Kaikki keskustelun vaientaminen on oman erehtymättömyyden otaksumista.
*          
Omista poikkeavien ajatusten vaientaminen on oman heikkouden lopullista tunnustamista.

lauantai 10. kesäkuuta 2017

Soumi-paita ei häntä pelottanut

Tiistaina olin käppäilemässä Pähkinärinteentien vartta kotiinpäin. Minut pysäytti keski-ikäinen aksenttinsa perusteella ulkomaalaistaustainen nainen, jolla oli puhelin korvalla ja joka kysyi, että missä hän on. Hän kysyi sitten tietä Pähkinärinteen apteekkiin. Neuvoin hänelle tien.

Ilmeisestikään naiselle ei ollut ehtinyt kehittyä joillekin oikeinajatteleville tyypillistä maastopaidan ja sen alta minulla näkyneen Soumi-paidan kammoa.

torstai 8. kesäkuuta 2017

Kokoomuksen Jan Vapaavuori ja Jussi Halla-aho

Helsingin tuleva pormestari, Kokoomuksen Jan Vapaavuori oli lausunut, että jos Jussi Halla-aho tulee valituksi Perussuomalaisten uudeksi puheenjohtajaksi Timo Soinin jälkeen, niin hallitusyhteistyö Perussuomalaisten kanssa ei hänestä ole enää mahdollista hänen olettamansa Halliksen ihmisarvonvastaisuuden vuoksi. Ja on kuulemma edelleen samaa mieltä asiasta.

Itse ihmettelen Vapaavuorta, koska hänen sanomansa ei perustu mihinkään. Kuten Halliksen kilpakumppani Sampo Terho on sanonut jo kuukausia sitten, niin hänellä ja Halla-aholla ei ole mitään olennaisia eroja poliittisissa mielipiteissä.

Ja minä olen muistaakseni lukenut kaikki Jussi Halla-ahon Scripta-blogin tähänastiset merkinnät, enkä ole löytänyt niistäkään minkäänlaista riittävän varmaa viitettä siitä, että mies kyseenalaistaisi johonkin ihmisryhmään kuuluvien ihmisarvon.

Minusta Vapaavuori demonisoi Halla-ahoa samassa määrin kuin natsit demonisoivat aikoinaan juutalaisia. Mitähän mieltä Vapaavuori on siitä, että tulisiko Israel hävittää? Minä löysin muuten kerran uusnatsistisen Suomen vastarintaliikkeen sivuilta useita tekstejä, joiden kanssa monet Vapaavuoren kaltaiset edistykselliset ovat samaa mieltä. Jussi Halla-aho taas on siionisti. Lisäksi minä uskon, että Isis pitää Vapaavuoresta enemmän kuin Halla-ahosta.

PS Anteeksi tuhmuuteni. Mutta Perussuomalaisten puoluekokous, jonka yhteydessä uusi puheenjohtaja valitaan, on siis kuluvan viikon viikonloppuna lauantaista sunnuntaihin 10.-11.6.2017 Jyväskylän paviljongissa. Sanon vielä, että tohtori Halla-aho varmaankin toisi puheenjohtajana tieteen siipien havinaa johtamaansa aikaisemmin jossain määrin tieteenvastaisena olleeseen puolueeseen, jos tulee valituksi. Lisäksi pyydän anteeksi sotkeutumistani Perussuomalaisten puheenjohtajavalintaan tällä tavalla.

tiistai 6. kesäkuuta 2017

Uni lukittuna olemisesta läkähdyttävän saunan huoneistooon

Näin jokin aika sitten seuraavanlaista unta:

Olin joidenkin ihmisten kanssa jossain huoneistossa. Sen omistaja oli rakennuttanut sinne saunan. Hänen tarkoituksenaan oli saada paikan päälle saamansa ihmiset läkähtymään kuumuuteen sen avulla. Oli ilmeisesti yliviritetty. Jostain kumman syystä huoneiston omistajakin oli paikalla. Hänen tarkoituksensa oli ilmeisesti ollut livahtaa sopivassa välissä pois huoneistosta. Kävin hänen kimppuunsa. Harjoitin lievää väkivaltaa. Mutta sitten huomasinkin, että huoneiston takaovi ei ollutkaan lukittu. Siitä pääsi ao. kerrostalon porraskäytävään.

Me sitten karkasimme huoneiston omistajalta. Mietin kyllä, että joutuisinkohan virkavallan kanssa tekemisiin tämän nutistamisen takia.

Pian olimme viidakossa. Meillä oli välineitä, joiden avulla selvisimme hengissä siellä. Meillä oli isoja nauloja, jotka olimme kiinnittäneet nuoliin. Ammuimme niitä eläimiin, ja saimme hyviä paisteja. Sanoin porukalle, että harvassa paikassa maailmalla on näin hyvin saatavissa riistaa.

Me kuljimme vaikeakulkuisessa maastossa. Heitin menemään höyryävässä viidakossa mädäntyneet käsineeni. Katsoin myös jalkoihini ja mietin, että ovatkohan jalkineenikaan enää ihan kunnossa. Katsoin kuitenkin paremmaksi pitää ne edelleen jalassa. Maasto vietti ylöspäin. Pian pääsimme maaseudulla sijaitsevan asfaltoidun autotien luokse. Olin nähnyt tämän tien eräissä aikaisemmissa unissani. Joka niissä kylläkin sijaitsi Suomessa.

PS En ole maininnut ko. tietä täällä blogissani aikaisemmin.

sunnuntai 4. kesäkuuta 2017

Pihisen pyhästä hengestä

Vihreiden kannattajat ovat fiksun ja filmaattisen näköisiä. Persujen kannattajat taas ovat kammottavan näköisiä. Romanian romaneiden auttajilla on kaunis käsiala. Helsingin sanomat -lehden ja Ylen toimittajilla on myös kaunis käsiala. Heillä ei myöskään suusta koskaan pärsky sylki heidän puhuessaan. Persujen kannattajilla on ruma käsiala. Se muuttuu heti paremmaksi, kun he siirtyvät SDP:n kannattajiksi.

torstai 1. kesäkuuta 2017

keskiviikko 31. toukokuuta 2017

Vapaus on meille annettu

Ylen sivuilla oli julkaistunut kauhea uutinen, jossa kerrotaan, että mies oli huudellut "rasistisia" solvauksia ilmeisesti samassa junassa olleille kahdelle "muslimitytölle".

Kun muut matkustajat olivat yrittäneet saada miehen lopettamaan, tämä hyökkäsi heidän kimppuunsa ja puukotti useita. Kaksi heistä kuoli ja lisäksi kolmas matkustaja haavoittui.

Uutisartikkelissa kerrotaan, että mies onnistuttiin saamaan kiinni, vaikka oli ensin päässyt pakenemaan paikalta. Mielestäni tyyppi ansaitsee niin ankaran rangaistuksen kuin tuomioistuin hänelle tuleekin langettamaan. Poislukien kuolemantuomio. Yhdysvalloissa rikoslainsäädäntö on melko rajua. Tämä johtuu maan monikulttuurisuudesta.

Tapahtuma on järkyttävä. Itse toivoisin silti toimittajilta hieman suurempaa analyyttisyyttä uutisia kirjoittessaan. Mielestäni, jos huutelun syy oli tuossa rasistinen, niin silloin on tarpeetonta mainita, että huutelun kohteet olivat "muslimityttöjä". Jos taas kyse on islamin vastaisuudesta, niin sellainenhan ei ole rasismia.

Ja sitä paitsi, mistä sitä tiedetään, että olivatko huutelun kohteena olleet tytöt todella muslimeita? Mitäs jos heidän isänsä on pakottanut heidät pitämään päässään huntua? Entäs jos he haluaisivat vapautua tämän totalitaarisen turmeluksen vallasta? Entäs jos he aikuistuttuaan menevät naimisiin ei-muslimien kanssa? Silloin kuitenkin yhteisönsä arvostamat muslimit nimittelisivät heitä huoriksi.

Joka tapauksessa, oli tuon miehen täysin väärin ruveta huutelemaan ihmisille, joita ei tunne, saatikka sitten ryhtyä murhaamaan ihmisiä.

Uutisessa kerrotaan myöskin, että "Yhdysvaltain islamilainen ihmis- ja kansalaisoikeusjärjestö, Council on American-Islamic Relations", on kehottanut presidentti Donald Trumpia vastustamaan "lisääntyvää islaminvastaisuutta" Yhdysvalloissa.

Mielestäni islaminvastaisuus ei ole väärin eikä se ole rikos eikä sen pidäkään olla rikos. Ja toiseksi, sanat ihmisoikeusjärjestö ja islam eivät oikein sovi millään lailla yhteen. Se on vähän kuin puhuisi kansallissosialistisesta ihmisoikeusjärjestöstä. Joka tietenkin kehottaisi Yhdysvaltain presidenttiä Donald Trumpia vastustamaan lisääntyvää kansallissosialismin vastaisuutta Yhdysvalloissa.

...Mielestäni paljon myönteisempää kuin opetella ulkoa Koraanin jakeita, tai Adolf Hitlerin Taisteluni-kirjan jakeita, on lukea vaikka tämä. Se on tervehenkistä kamaa. Ja perustuu todellisuuteen. On myös yhtä myönteistä ryhtyä liberaaliksi eli vapaudenaatteen kannattajaksi.

Ei, uh, Donald Trumpin vaimo Melania on kauhea kerettiläinen

Yhdysvaltain tuore presidentti Donald Trump kävi ensimmäisellä ulkomaankiertueellaan presidenttinä, ja maailmalla, kuten Ylen uutisartikkelissa Huivi Vatikaanissa, muttei Saudi-Arabiassa – Yhdysvaltain presidentin puolison Melania Trumpin pukeutuminen herättää tunteita ihmetellään, että miksi ensimmäinen nainen Melania piti huivia Vatikaanissa, mutta ei Saudi-Arabiassa.

Hyvä vastaus kysymykseen on se, että Vatikaani ei määritä hunnun pitämistä naisen arvon mittariksi. Vatikaani ei sano, että nainen tai tyttö, joka ei käytä huntua, on huora, jota saa kohdella miten haluaa. Toista mieltä asiasta sen sijaan on ollut 600-luvulla jKr. elänyt islamin perustanut profeetta Muhammad. Vielä nykyäänkin ilmeisesti islaminoppineet ovat sitä mieltä, että naisille ja tytöille huntu on pukeutumisessa yksi päävaatimuksista. Muhammad on islamissa paitsi pyhä hahmo, niin myös oikean opin erehtymätön määrittäjä ja oikean elämäntavan esikuva. Tämän voi halutessaan vahvistaa islamin ja arabialaisen kulttuurin tuntija professori Jaakko Hämeen-Anttila.

Muhammad määritti islamin opin sellaiseksi, että sen mukaan islamia tulee levittää miekalla, orjia saa pitää ja miespuoliset orjanomistajat saavat raiskata naispuolisia orjiaan, että naisen ihmisarvo on pienempi kuin miehen ja ei-muslimin ihmisarvo on pienempi kuin muslimin.

Islamin piirissä on luovuttu orjuudesta vain sen vuoksi, että länsimaat olivat tulleet lopulta sen verran vahvoiksi, ettei kenen tahansa orjaksi laittaminen enää onnistunut.

Ainakaan en ole kuullut, että islamilaisen maailman piirissä oltaisiin irtisanouduttu profeetta Muhammadista.

Tuossa uutisessa väitetään, että Saudi-Arabian kuningas olisi maallinen vallanpitäjä. Mutta mieshän on kieltänyt maasta muun uskonnon kuin islamin harjoittamisen ja on kieltänyt myöskin profeetta Muhammadin kritisoimisen. Saudi-Arabian hallinto myöskin tukee ympäri maailman poliittista islamia. Maata voidaan hyvällä syyllä pitää teokratiana. Kaikki liberaalit ihmiset vastustavat teokratioita, sillä liberalismi on antiklerikaalinen ideologia.

Minusta on oikein, että Melania Trump näytti kuvaannollisesti keskisormea fasismille Saudi-Arabiassa.

Kristinuskossa on mm. se kiva puoli, että sen perustaja Jeesus kielsi oppilaitaan puolustamasta itseään miekalla, kun häntä tultiin vangitsemaan. Kristillisissä seurakunnissa myöskin alusta alkaen kirkoissa tai vastaavissa paikoissa naiset saivat olla samassa jumalanpalvelussalissa kuin miehetkin. Ja kristinusko tunnusti orjien solmimat avioliitot. Vähän toisenlaista meininkiä kuin islamissa.

Toisaalta kristinuskossa on kurjaa se, että sen pyhän kirjan Raamatun kristityille tärkein osa Uusi testamentti ei sisällä käyttöopasta. Se merkitsee sitä, että kristinuskosta on moneksi, eli pahimmillaan kristinuskokin voi johtaa tosi pahaan. Mutta ainakaan sellainen ei olisi Jeesuksen syy.

maanantai 29. toukokuuta 2017

Kadotettu paratiisini

Minulla on sellainen elävä tunne, että minut on lempattu paratiisista tähän typerään maailmankaikkeuteen, tähän typerään galaksiin, tähän typerään aurinkokuntaan ja tälle typerälle planeetalle. Tuntuu kuin olisin kotoisin jostain muualta. Se paikka on paratiisi.

(Jälkihuomautus. Jollekulle voi merkinnästäni tulla mieleen englantilaisen runoilijan John Miltonin vuonna 1667 julkaistu eeppinen runoelma Kadotettu paratiisi (engl. alkup. Paradise Lost), joka käsittelee kristillisperäistä näkemystä ihmisen alkuperästä. Suomenkielinen Wikipedia-artikkeli runoelmasta löytyy täältä. Nyt kun tämä tuli mainittua täällä, niin pitääpä laittaa mokoma lukulistalle. Luen sen suomeksi, kun se kerran on suomennettu. Olenhan minä lukenut Thomas Moren Utopiankin.)

lauantai 27. toukokuuta 2017

Luonnolliset hierarkiat (hyvin lyhyt plagioitu kertomus)

Lausuin: "Luonnolliset hierarkiat". Sitten nousin koko valtavaan pituuteeni, avasin suuni ja sanoin: "Prin tim pram." Mutta silloin minussa naksahti jokin ja voitte katsoa, että siitä lähtien minua ei enää ole ollut olemassa.

perjantai 26. toukokuuta 2017

Palautetaanpa tasavalta vastaamaan sitä, mitä se oli noin vuonna 200 eKr.

Ennen kuin muinaisilla roomalaisilla oli keisarikunta, heillä oli tasavalta (res publica). Sitä ennen heillä oli ollut kuningasvalta. Tasavalta tarkoitti roomalaisille sitä, että valta ei ollut yhdellä, vaan monella.

Roomalaiset vihasivat kuningasvaltaa. Tämä voi johtua osaltaan heidän rasismistaan, sillä heidän kuninkaansa olivat etruskeja.

Mutta etruskikuninkaiden karkottamisen jälkeen roomalaiset pitivät huolen siitä, että valtaa ei koskaan voinut saada yksi mies omiin käsiinsä ellei sitten hyvin väliaikaisesti valtakunnan kohdattua suuren sotilaallisen kriisin.

Mutta Rooma ei ollut demokratia sanan nykyaikaisessa merkityksessä. Sillä oli kaksi valtakeskusta. Ensimmäinen näistä oli senaatti, joka koostui perinnöllisen aateliston, patriisien, päämiehistä. Myöhemmin tehtiin mahdolliseksi myös plebeijeille eli tavalliseen kansaan kuuluville senaattiin kuuluminen. Senaatti oli neuvoa-antava elin, ja osa valtion virkamiehistä valittiin sen jäsenten keskuudesta.

Toinen valtakeskus, ja periaatteessa se tärkeämpi näistä, oli kansankokous. Se sääti lakeja, mutta Rooman hyväosaiset olivat onnistuneet järjestämään sen äänestyssäännöt sellaisiksi, että ne suosivat törkeän suuressa määrin varakkaita. Jossain vaiheessa asian vuoksi käytiin luokkasotaakin, mikä sai hyväosaisimmat hieman antamaan asiassa periksi, mutta siltikään mitään oikeasti olennaisia muutoksia ei järjestelmään tehty. Myönnytykset olivat melko lailla näennäisiä.

Gaius Octavianus, alun perin Gaius Octavius (63 eKr. - 14 jKr.) oli tosiasiassa Rooman valtakunnan ensimmäinen keisari. Rooman vahva mies, poliitikko ja sotilas Gaius Julius Caesar, adoptoi hänet kuolinvuonnaan vuonna 44 eKr., jolloin tuli murhatuksi, koska miehen epäiltiin havitelleen itselleen kuninkuutta. Silloin Octaviuksesta tuli paitsi Octavianus, niin myös Caesar. Seurasi sisällissota. Ja sen jälkeen toinen sisällissota. Kun Octavianus kavereineen oli lyönyt ottoisänsä kaverin ja sotapäällikön Marcus Antoniuksen vuonna 31 eKr., Octavianus melkoisen taitavana miehenä rupesi manöveroimaan itselleen lisää valtaa. Hän keräsi itselleen kaiken tarpeeksi olennaisen vallan ja julisti että hän oli palauttanut tasavallan kaikessa komeudessaan. Kukaan ei huomannut mitään! Tai sitten ei välittänyt. Roomalaiset kun olivat hyvin tympääntyneitä jatkuviin sisällissotiin. Vuonna 27 eKr. senaatti jopa soi miehelle kunnianarvoisaa merkitsevän arvonimen Augustus. Octavianus sai aikaan suhteellisen rauhan ajan. Kansalaiset saivat keskittyä omiin asioihinsa ja elää rauhassa miten kukin taisi.

Niin Rooman valtakunta palasi kuninkaan hallitsemaksi alueeksi, vaikka sitä edelleen nimitettiin tasavallaksi.

Edellä oleva on johdantoa sille, mitä sanon seuraavaksi:

Varakkaiden ihmisten veronmaksuhalukkuus on usein kyseenalaista. Sellaiset ihmiset tapaavat, jos suinkin, harrastaa sellaisia omaisuusjärjestelyitä, että he joutuvat maksamaan mahdollisimman vähän veroja.

Ongelma ei olisi enää niin kovin suuri, jos siirryttäisiin sellaiseen demokratiaan, jossa ihmisellä olisi vaaleissa ääniä osittain suhteessa siihen, miten paljon he maksavat veroja. Äänimäärä ei olisi pelkästään suhteessa ihmisen maksamiin veroihin vaan osa äänimäärästä tulisi yksinkertaisesti siitä, että ihminen on kansalainen.

Jos ihmisen nauttimista tuloista merkittävä osa olisi peräisin sosiaalituesta tai työttömyyskorvauksesta tai jos ihmisen palkka tulisi julkiselta virastolta tai taholta tai jos hänen työpaikkaansa ei olisi olemassa ilman julkisen vallan tukea, niin hän saisi vähemmän ääniä.

Ääniä ihmisellä voisi olla esim. viidestä kahteenkymmeneenkuuteen. Parillisen määrän ääniä saisi sellainen ihminen, joka ei kuulu edellisessä kappaleessa määriteltyyn joukkoon eli ei olisi olennaisessa määrin riippuvainen julkisista tulonsiirroista. Jos ihminen taas kuuluisi siihen joukkoon, niin hän saisi yhden äänen vähemmän kuin vastaavaa tuloa nauttiva ihminen muuten saisi.

Tämä malli olisi kuitenkin paljon demokraattisempi kuin klassinen Rooman tasavallan aikainen äänestyssysteemi. Se ei veisi kauhean suuressa määrin äänivallan painopistettä ylemmän keskiluokan ja rikkaiden suuntaan, mutta ehkäisisi nk. parempien luokkien veronkiertoa.

Ja sitä paitsi äänoikeus voitaisiin laajentaa 15 vuotta täyttäneisiin, koska mallin ollessa voimassa ei aivonsa täysin kypsiksi vielä saaneiden äänioikeus haittaisi pahemmin.

Mutta ymmärrän täysin, että luultavasti ehdottamani malli olisi koituvan poliittisen vastustuksen vuoksi mahdoton toteuttaa.

Esitän sen sijaan seuraavassa maltillisemman mallin. Jonkatapaista olen tainnut esittää joskus aikaisemminkin:

Tässä mallissa olisi kymmenen prosenttia kansalaisista, joilla olisi kullakin kymmenen ääntä. Tähän joukkoon laskettaisiin se kymmenys, johon kuuluvat nauttivat juuri ja juuri sen verran julkisesta vallasta riippumattomia tuloja, etteivät he kuulu olennaisessa määrin julkisen vallan tuesta riippuvaisiin.

Muilla ihmisillä olisi kaikilla yksi perusääni. Tähän joukkoon kuuluvat olisivat melkein kaikki joko riippuvaisia julkisesta tuesta taikka suhteellisen hyvätuloisia. Kumpaankaan ryhmän kuuluvat eivät nyt voisi saattaa demokratiaa kovin helposti vaikeuksiin vaatimuksillaan, koska heillä olisi vähemmän ääniä.

Sotilailla olisi kullakin yksi ylimääräinen ääni.

Avioliitossa olevista saisi kumpikin osapuoli yhden lisä-äänen elossaolevaa lasta kohti siihen asti kuin tämä ei ole täysi-ikäinen. Puolisot voisivat saada korkeintaan kolme ääntä kumpikin.

torstai 25. toukokuuta 2017

Vihaa täynnä oleva mökkireissu

Lukekaa Ernst Jüngeriä, jos osaatte saksaa.

Tapaan laittaa vihaa leivän päälle, ja yleensä leipänäni toimii ruisversio hapankorpusta. Vihan leivän päälle laitto ei kuitenkaan ole Jüngerin syy. Jünger sitä paitsi liittyi Adolf Hitlerin surmaamista suunnitelleeseen salaliittoon vuonna 1944, ja jopa selvisi siitä hengissä.

Viime viikon perjantaina lähdin vanhemman pikkuveljeni S:n ja hänen ja hänen kiinalaisen vaimonsa nelivuotiaan kaksikielisen tyttären L:n kanssa mökille. Mökki sijaitsee tätä nykyä Hämeenlinnaan kuuluvassa Rengossa. Hyvissä olosuhteissa, jos ei tarvitse pysähtyä matkan varrella, sinne periaatteessa ajaa Vantaalta tunnissa, jos käyttää moottoritietä ennen Hämeenlinnaa.

Viiden jälkeen saavuimme paikan päälle. Juuri ennen päämääräämme olimme käyneet kirkonkylässä, jossa S kävi toimittamassa osittain omistamansa Barks & Hills -yhtyeen (linkin takana yhtyeen Facebook-sivut) julisteita paikalliseen ravintolaan. Lisäksi ostimme jäätelöä.

Olisin toivonut, että reissuun mukaan olisi lähtenyt enemmän väkeä, mutta S:n vaimo ja tytärpuoli jäivät jostain syystä kotitanhuville. He tulevat myöhemmin kesällä mukaan kyllä. Myöskin pienempi pikkuveljeni J oli ilmoittanut, että ei pääse tällä kertaa.

Ensimmäisenä päivänä päälläni oli sininen vihapuhepaitani, jossa on kysymys Suomen ilmavoimista ja sisältää Suomen ilmavoimien nk. pahan merkin.

Olen pitänyt Suomen ilmavoimat -paitoja, koska arvostan Suomen ilmavoimien suoritusta sodissamme.

Mökillä ruoka oli hyvää mökkiruokaa. Veljeni laittoi kaiken lämpimän ruoan, joka sisälsi kasleria, nakkeja, grillimakkaraa ja perunoita. Itse valmistin kerran salaatin. Söimme myös paahtamatonta paahtoleipää tykötarpeineen.

Rengossa oli myöskin kaiken aikaa sopivan lämmintä.

Ensimmäisenä iltana S lämmitti saunan. Ensimmäisen kerran elämässäni näin sytytyspaloja, joita veljeni mahdollisesti käytti nyt saunan lämmittämiseen.

Saunailu oli mukavaa. Tosin en ole vuosiin nk. riisunut talviturkkiani, eli käynyt mökkijärvessä. Veljentyttäreni L halusi ehdottomasti käydä järvessä, vaikka S oli ilmoittanut hänelle, että vesi on vielä melko kylmää. Veljeni vei L:n tämän kinuttua asiasta tarpeeksi testaamaan järven vettä, ja tämä tuli siihen tulokseen, että juu, on hieman kylmää.

Vedenlämmitin ei ollut vielä ehtinyt hirveästi tehdä töitä siinä vaiheessa, kun sauna oli saatu lämmitettyä, joten suihkussa käyminen oli myöskin hieman viileää hommaa. Pari tuntia vielä kesti ainakin, ennen kuin lämmintä vettä alkoi kunnolla tulla.

Minä olen luultavasti mökkimme kävijöistä ainoa, joka haluaa juoda mökillämme porakaivosta tulevaa raanavettä. Minun vatsani kestää sen hyvin. Ehkä muidenkin kestäisi, mutta he eivät uskalla juoda sitä.

Ensimmäisenä iltana kuitenkin kesti jonkin aikaa, ennen kuin saatiin juoksuttamalla ylimääräinen sameus vedestä pois. Kun se oli saatu hoidettua, rupesin litkimään sitä.

Opetin veljentyttärelleni uuden sanan: hämärä. Myöskin selitin hänelle, että hiekkarantamme on oikeasti hiekkaranta eikä sitä nimitetä hiekkalaatikoksi.

Käytin aikaani mökillä ennen kaikkea L:n vahtimiseen sekä hänen kanssaan leikkimiseen. S teki paljon töitä, ja minä vietin vain aikaa L:n kanssa. Muun ohella tehtiin neljä hernemaata tontille. L oli mukana siinä auttamassa. Minä toimin vedenhakumiehenä. L toimi kastelijana.

Hyttysiä ei käytännössä näkynyt ollenkaan koko aikana.

Olin ostanut yhtä iltaa ja seuraavaa kokonaista päivää varten nautittavakseni kuusi olutta Alkosta ja neljä saksalaista ykkösolutta Lidlistä. En tullut näistä missään vaiheessa juurikaan humalaan. Varsinkin kun jouduin jakamaan osan niistä veljeni kanssa. Mutta mökillä ei ole tarkoituskaan tulla humalaan.

L:n kanssa potkin palloa, leikin hippaa ja lisäksi meillä oli sellainen läpyskähomma että laitetaan läpyskä toiseen käteen ja sitten heitetään tennispalloa toisen läpyskään, johon se tarttuu hämmästyttävän hyvin kiinni. L:llä oli vaikeuksia saada se siitä irti. Lisäksi pelasimme epäortodoksisella tavalla erästä lautapeliä.

Veljentyttäreni kanssa huseltamista oli sen verran paljon, että lihakseni menivät jossain määrin nk. rullalle.

Myöskin keksin hänen kanssaan uuden leikin. Se on nimeltään "Älä koske lippalakkiani".

L on myöskin onnistunut kehittämään itselleen ötökkäinhon ja siisteysvimman. Mökillä seisovaa liukumäkeä jouduin hänen pyynnöstään useaan kertaan putsaamaan sekä puunlehdistä ja havunneulasista että väärissä paikoissa olevista ötököistä.

Niin, veljeni myöskin ensimmäisenä iltana kasasi uuden grillin grillikatokseen. Ja se toimi varsin hyvin sitten.

Toisena iltana minä lämmitin saunan. Käytin apuna em. lämmityspalajuttua. Vaihdoin saunan jälkeen paitani Suomen somaliopiskelijoiden yhdistyksen paitaan. Se kumosi kaiken pahan, mitä vihapuhelainsäädäntö ei salli ja osoittaa minun olevan ei-rasisti.

Toisena iltana L ei halunnut tulla saunaan, koska ei kerran voinut mennä järvessä käymään.

Näin mökkireissulla myös mielenkiintoisia unia. Näin ensinnäkin yhden varsin eeppisen unen, jota en ole kuitenkaan kyennyt kunnolla palauttamaan valvetilassa mieleeni. Näin myös sellaisen unen, jossa mietin sellaista, että ihmiskunta tulisi tiivistää muuntamalla ihmiskunta sähköiseen muotoon. Liittyyköhän uni vorloneihin tai siihen, että vastustan väestöräjähdystä kestävän kehityksen vuoksi.

Näin myös sellaista unta, että päätin ryhtyä eräänlaiseksi viiniasiantuntijaksi. Uusille blogini lukijoille voin kertoa, että olen hirveän hienostunut oluittenmaistelija (linkki 1, linkki 2). Ja unessa nyt sitten ajattelin, että kun oli joku tunnettu hienostunut ja viinimaailmassa tärkeä viini, niin minä opettelisin tuntemaan sen läpikotaisin niin että osaisin erottaa sen erehtymättömästi väärennöksistä tai muista viineistä. Niin, unessa tämä tuntui hyvältä ajatukselta.

Sunnuntaina kävin jossain määrin nk. vajailla pytyillä jostain syystä. Minulle tapahtui jatkuvasti kognitiivista häröilyä. Pohdiskelin, että voiko tämä jossain määrin johtua lauantaina nauttimistani oluista. Päätin sitten, että jatkossa voisi sopiva määrä olutta kahden vuorokauden mökkireissuilla olla viisi Alkon olutta ja neljä kappaletta Lidlin saksalaista ykkösolutta. Eli yksi vahvempi olut olisi vähemmän. Enempää ei uskalla vähentää, sillä vaarana olisi, että oluet loppuisivat kesken.

Jätin kuitenkin mökkireissulla saksalaisista ykkösoluistani puolet eli kaksi juomatta. Ne jäivät odottamaan seuraavaa kävijää.

L meinasi sunnuntaina aamupalaa nauttiessaan olla nauttimatta keitettyä kananmunaa. S joutui harjoittamaan hieman painostamista sanomalla tälle, että jäätelöä ei tipu, ellei kananmunaa mene alas. Lopulta L suostui syömään kananmunaa.

Ennen kotiinlähtöä kävin vielä seisomassa koirani Elmeri Kärnän haudalla.

Kotimatkan alussa S vei vielä yhden yhtyeensä julisteen paikalliselle ilmoitustaululle.

Kun pääsin kotiin, olin ollut reissussa melkein kaksi vuorokautta. Mutta aika tuntui paljon pitemmältä.

Omat ympyräni ovat kuitenkin sen verran pienet, että mökkireissut ovat melkein aina tervetulleita. Sanoin "melkein", koska en voi sietää siellä kerran vuodessa pidettäviä rapujuhlia.

PS Seuraavana päivänä tapasin erään vanhan tuttuni kaupassa käydessäni. Olin edellisenä iltana ehtinyt pestä somaliopiskelijapaitani, ja olin laittanut sen jälleen päälleni. Tuttuni ilmoitti aprikoivansa, että minä opetan nykyään somaleitakin. Kerroin hänelle sitten, että ei asia niin vielä ole. Niin, syvällä sisimmässäni olen opettaja.

tiistai 23. toukokuuta 2017

Rähmispossu on kuollut

Ensin kuoli toinen lempikoiristani, kummieni koira Minni.

Sitten kuoli Rähmispossu.

Mutta Rähmispossu oli oikeasti ihminen. Hän piti Rähmispossun Sikolätti-uutisportaalia, jossa hän selvitti suomenkielisille lukijoille, mitä kaikkea muualla Pohjoismaissa on tapahtunut.

Mies (oletan, että hän oli mies) käytti omintakeista tyyliä uutisartikkeleissaan. Hän käytti omia ilmaisujaan asioille, ilmaisuja, jotka hänen lukijansa kyllä kykenivät yleensä hyvin ymmärtämään, sellaisia kuten lapsukainen, keppostelu, aivan yksin tullut, taustainen, yllätysseksi.

Ja täytyypä painottaa, että lisäksi hän myös kirjoitteli täysin asiallisesti.

Mies myöskin kirjoitteli Suomen suurimmalle, parhaimmalle ja asiallisimmalle poliittiselle keskustelupalstalle Hommaforumille (linkin takana oma selityssivuni palstasta). Viimeisimmän viestinsä hän oli sinne näköjään kirjoittanut kuolemaansa edeltävänä päivänä. Kyseessä olevat keskusteluketjut saa tuolta sivulta auki klikkaamalla kunkin viestin otsikkoa.

Rähmispossu kuoli ilmeisesti 20.5.2017 suorilta jaloilta saappaat jalassa kesken työpäivän.

Hommaforumilla on nyt RIP-ketjussa surtu menetystä.

Olen Mullokala seikkailee -linkitys- ja siteerausblogissani useammin kuin muutaman kerran jakanut Rähmiksen tuotoksia kuluneiden vuosien varrella.

Rähmispossu oli mahtava! Jään kaipaamaan hyvän uran tehnyttä kansalaisjournalistia.

Rähmispossun sivusto ei ole enää toiminnassa, eikä sivustolle ilmeisesti ole jatkajaa, mutta vanhat uutisartikkelit löytyvät arkistosta.

Olkoon Jumala kanssasi, Rähmis!

Täältä pääset näkemään erään hepun Hommaforumin ao. ketjussa jakaman söpön kuvan Rähmispossusta ja hevosesta. Kuvaa klikkaamalla sen saa isommaksi.

PS:

Kirjoitin ao. Hommaforumin keskusteluketjuun itsekin pienen merkinnän. Se kuului näin:
Lämmin osanottoni Rähmiksen läheisille ja ystäville.

Tapasin aina välillä jakaa hänen tuotoksiaan Mullokala seikkailee -linkitys- ja siteerausblogissani.

Rähmis oli nykyajan Spartacus. Mutta hän eroaa Spartacuksesta siinä, että hän voi vielä voittaa.
...Viimeisten 300 vuoden aikana monissa ihmisissä inspiraatiota herättänyt Spartacus on historiallinen henkilö. Hän oli tärkein Italiassa 73-71 eKr. riehuneen kolmannen orjasodan roomalaisia vastaan johtajista. Spartacus oli loistava strategi ja organisaattori ja hänellä oli luultavasti myös sydän paikallaan. Kirjoitin hänestä aikoinaan myöskin pitkähkön tekstin nettisivuilleni...

maanantai 22. toukokuuta 2017

Politiikka perustuu ennen kaikkea oikeiksi todistamattomiin arvoihin ja maailmankatsomukseen (aforismi)

Se joka uskoo poliittisten mielipiteittensä olevan tieteellisiä, on samantapainen ihminen kuin se, joka uskoo Jumalan olevan samaa mieltä itsensä kanssa poliittisissa kysymyksissä.

Politiikka perustuu ennen kaikkea oikeiksi todistamattomiin arvoihin ja jossain määrin subjektiiviseen maailmankatsomukseen.

sunnuntai 21. toukokuuta 2017

Juho Eerola (ps.) haluaa vihapuhetutkijoiden panostavan arabian ja somalin kielen hallintaan

Kokoomuksen linjoilla olevassa Verkkouutiset-julkaisussa julkaistui Ilkka Ahtokiven kirjoittama uutisartikkeli, jossa päästetään paha mies Perussuomalaisten kansanedustaja Juho Eerola ääneen ihmettelemään sitä, että eikö Suomen poliisilla pitäisi olla kielitaitoa selvittää myös esim. arabian tai somalin kielellä tehtyjä vihapuheita.
Juho Eerolan mukaan vihapuheesta puhuttaessa on ymmärrettävä, ettei se rajoitu kansalliskieliimme vaan on monikulttuurinen vihailmiö.

– Poliisilla pitäisi olla riittävä määrä esimerkiksi somalia ja arabiaa osaavia henkilöitä palveluksessaan, jotta ilmiötä voitaisiin torjua ennen kuin se johtaa todellisiin tekoihin, kuten Tanskassa on jo tapahtunut, hän sanoo.
Jos vihapuhelainsäädännön tulee olla, niin totta kai silloin on väärin, jos Suomessa asustavista ihmisistä ainoastaan suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi lausutuista vihapuheista voi nostaa syytteen. Kyse on silloin ihmisten asettamisesta eriarvoiseen asemaan lain edessä.

Itse olen kuitenkin sitä mieltä, että vihapuheen tulee olla periaatteessa laillista. Jos vain "Oikeat Mielipiteet" sallitaan, niin kaikki muut kansalaiset paitsi nuorimies Niilo Paasivirta joutuvat virkavallan kanssa tekemisiin. Mukaan lukien poliisit. Vakavammin sanoen, jos ihminen pitää omistaan eroavien mielipiteitten julkituomista rikoksena, niin sellainen ihminen on raukka, verrattavissa Adolf Hitleriin, jolta puuttui nykytiedon mukaan toinen kives. Tosin vaikka varmaa tietoa ei siihen aikaan tosiasiassa ollut vielä olemassa, niin asiasta laulettiin jo toisen maailmansodan aikana. Siis Hitlerin kiveksistä. Joista toinen puuttui.

Mielestäni kriminalisoitavissa olevista teoista ainoastaan kunnianloukkauksen ja kehottamisen rikokseen tulee olla rajattuja sananvapauden suojan ulkopuolelle.

Mielestäni sananvapaus on se mikä pitää kansakuntamme oikealla tiellä, eivät totalitaristit.

torstai 18. toukokuuta 2017

Oikeinajattelevat ihmiset ajavat usein kaksilla rattailla sananvapauden suhteen

Ylen sivuilla julkaistui Marjo Näkin kirjoittama uutisartikkeli, jossa tämä puhuu hyväksyen siitä, että virolainen kauhugallerian jäsenenä suomalaiselle kirjailijalle Timo Hännikäisellekin (linkin takana miehen blogi) vertoja vetävä (minun ilmaisuni, ei toimittaja Näkin) kirjailija Kaur Kender on vapautettu lapsipornosyytteistä, vaikka tämä on kirjoittanut tietyllä tavalla hirveää kirjallisuutta.

On mielenkiintoista aina bongata tätä oikeinajattelevien ihmisten kaksinaismoralismia. Muuten ollaan niin hirveästi ja kovasti sananvapauden puolella, mutta sitten ei, jos sananvapauden käyttöön syyllistyy omasta mielestä väärää mieltä oleva ihminen. Muistan elävästi sen, kun Yle nimitti Jussi Halla-ahoa, itse Paholaisen sikiötä (voi olla Ylen toimittajienkin keskuudessaan usein miehestä käyttämä ilmaisu, mutta en tiedä asiaa varmasti), rotutohtoriksi. Eikös ole oikeasti niin, että jos kansallisliberaalia tohtori Hallista saa nimittää rotutohtoriksi, niin Kaur Kenderiä saa nimittää pedofiiliksi?

PS Pyydän varmuuden vuoksi anteeksi toimittaja Marjo Näkiltä, jos tämä on minun siitä tietämättä käyttänyt elämässään valtavasti aikaa Jussi Halla-ahon sananvapauden puolustamiseen. Mutta Yle ansaitsisi siitä huolimatta moitteeni.

keskiviikko 17. toukokuuta 2017

Ketkä konservatiivit ovat pahimpia, mitä?!!

Ylen sivuilla julkaistui Ahti Kaarion kirjoittama kunnioittava uutisartikkeli, jossa kerrotaan, että Ranskan vastavalittu uusi presidentti Emmanuel Macron on nimittänyt maan uudeksi pääministeriksi Le Havren pormestarin, konservatiivi Edouard Philippen.

Olen ollut siinä käsityksessä, että Ylessä melko yleisesti vastustetaan konservatismia, ja nyt sitten ulos tuli tällainen artikkeli! Voi aikoja, voi tapoja! Onko Ylestä tulossa konservatiivinen media?

Vastahan Ylessä on kuukausien ajan kauhisteltu Yhdysvaltain uutta konservatiivipresidentti Donald Trumpia, ja nyt sitten tällaista... Donald Trump lienee jossain määrin konservatiivi sekä sanan perinteisessä että yhdysvaltalaisessa merkityksessä. Jälkimmäisessä "konservatiivi" katsotaan "liberaalin" vastakohdaksi. Perinteisessä määrittelyssähän konservatismi ja liberalismi sijoittuvat aatteellisesti pitkälle päällekkäin.

Mutta haluaisin kysyä näin avoimessa kirjeessä Yleisradiolle, että onko Ranskan Edouard Philippe laitoksen toimittajien mielestä yhtä kauhea konservatiivina kuin Kristillisdemokraattien jäsenet, esim. Päivi Räsänen.

maanantai 15. toukokuuta 2017

Aito rasistinen junauni

Näin toissa yönä seuraavanlaista unta:

Astuin junaan. Se oli siitä outo juna, että vaunuosastoissa muslimien ja ei-muslimien tuli istua hiukan erillään toisistaan. Ei-muslimit tunnistettiin esim. siitä, että heillä oli kitaroita matkassaan. Myöskin miesten ja naisten tuli istua toisistaan hieman erillään.

Oikealla puolellani istui kasvot minuun päin joku tuttuni. Vasemmalla puolellani istui vanhempi herrasmies, joka aloitti kanssani keskustelun sanomalla, että hänessä on sellaista outoa, että hän on kuollut. Koska tuttuni halusi osallistua myös keskusteluun tämän kanssa, minä kerroin hänelle, mitä kuollut mies sanoi. Tuttuni ei nimittäin nähnyt eikä kuullut tätä. Kerran selostin miehen puhumaa tämän mielestä hieman väärin, joten hän korjasi minua. Jossain vaiheessa minusta alkoi tuntua, että tuttuni oli alkanut jo kuulla, mitä kuollut mies sanoi.

perjantai 12. toukokuuta 2017

Neuvostoliitto oli natsi-Saksan ensimmäinen liittolainen, ja tärkeä liittolainen olikin

Venäjällä juhlittiin tiistaina voitonpäivää. Toisen maailmansodan päättymisen merkkipäivänä muistellaan liittoutuneiden voittoa natsi-Saksasta ja sodan uhreja.

Kokoomustaustainen Verkkouutiset kertoo Kasperi Summasen kirjoittamassa artikkelissa siitä, kuinka nyky-Venäjällä pyritään sivuuttamaan tai jopa kieltämään Neuvostoliiton liitto kansallissosialistien kanssa ja Neuvostoliiton diktaattorin Josif Stalinin rikokset.

Artikkelissa mainitaan luonnollisesti natsi-Saksan ja Neuvostoliiton vuoden 1939 elokuussa solmima maiden ulkoministereiden mukaan Molotovin-Ribbentropin sopimuksena tunnettu hyökkäämättömyyssopimus, jonka salaisessa lisäpöytäkirjassa maiden välissä olevat maat jaettiin niiden etupiireihin, joita maat saivat kohdella miten halusivat sopimuksen toisen osapuolen puuttumatta asiaan. Lisäpöytäkirjan ansiosta Saksa ja Neuvostoliitto pääsivät aloittamaan saman vuoden syyskuussa hyökkäyksen Puolaan, jonka ne jakoivat keskenään. Koska Suomi kuului Neuvostoliiton etupiiriin, niin Neuvostoliitto pääsi hyökkäämään täysin vapaasti Suomeen marraskuun viimeisenä päivänä, jonka se sitten teki ilman sodanjulistusta, ja näin käynnistyi Talvisota.

Lisäpöytäkirjan takia Neuvostoliitto miehitti myöhemmin ja liitti itseensä Viron, Latvian ja Liettuan ja riisti Romanialta Bessarabian ja Pohjois-Bukovinan. Liettua oli alun perin kuulunut Saksan etupiiriin, mutta maat olivat sopineet myöhemmin sen siirtämisestä Neuvostoliitolle, minkä johdosta Saksa sai taas itselleen lisää aluetta Puolasta.

Neuvostoliiton johto saattoi toki selittää liittoaan omalla turvallisuudellaan. Samoin Suomi teki myöhemmin, mutta Neuvostoliitto oli tehnyt sen ensimmäisenä. Toisaalta myöskään Suomella ei olisi ollut syytä hyökätä Neuvostoliittoon vuonna 1941, jos Neuvostoliitto ei olisi natsi-Saksan kanssa tekemänsä sopimuksen vuoksi ensin hyökännyt Suomeen vuonna 1939 ja myöskin varastanut sitä kautta Suomelta alueita.

Ennen Molotovin-Ribbentropin sopimusta Neuvostoliitto oli paukuttanut fasisminvastaisuutta, mukaan lukien kansallissosialismin vastaisuutta, natsien valtaantulosta vuodesta 1933 alkaen kaiken aikaa voimakkain sanankääntein. Kun sopimus oli tehty, niin torvet vaikenivat. Nyt Neuvostoliitto selitti, että oikeastaan ne olivat Yhdistynyt kuningaskunta ja Ranska, jotka uhkasivat rauhaa. Myöskin kommunistiset puolueet ympäri maailman noudattivat tätä uutta linjaa propagandassaan.

Nämä kaksi samanlaisin totalitarismin opein hallittua maata varmaankin salaa tunsivat sympatiaa toisiaan kohtaan.

Natsi-Saksa purki 29 vuotta ennen syntymääni 22.6.1941 Molotovin-Ribbentropin sopimuksen hyökkäämällä Neuvostoliittoon. Neuvostoliiton diktaattori Josif Stalin ei ensimmäisinä päivinä hyökkäyksen jälkeen suostunut uskomaan, että Saksa todellakin hyökkäsi eikä vain aiheuttanut sotilaallisia provokaatioita. Sen verran hyviä ystäviä Neuvostoliitto ja natsi-Saksa olivat olleet! Hitler petti ystävänsä karkealla tavalla.

keskiviikko 10. toukokuuta 2017

Myytinmurtajat-sarja meni lopullisesti manan majoille

Myytinmurtajat (engl. MythBusters) on yhdysvaltalainen televisiosarja, jossa on tehty tiedettä viihteen varjolla tai viihdettä tieteen varjolla. Jokaisessa sarjan jaksossa keskitytään kahteen tai kolmeen kaupunkitarinaan, yleiseen uskomukseen tai nettihuhuun, jotka yritetään empiirisillä kokeilla osoittaa mahdollisiksi tai mahdottomiksi.

Ottaen huomioon, että sarjan päätähdistä ei yksikään ole luonnontieteilijä, niin sen tekijöillä on ollut hommaan vahvaa osaamista sekä myös halua oppia uusia asioita yrityksen ja erehdyksen menetelmällä. Sen takia sarja on ollutkin niin kovin viihdyttävä. Lisäksi sarjassa on tehty kovasti räjäytyksiä.

Viime vuonna sarjan tekeminen lopetettiin. Sitä oli siihen mennessä tehty noin 14 vuoden ajan. Sarjaa näytettiin Suomenkin televisiossa, vuodesta 2006 alkaen.

Puolitoista viikkoa sitten katsoin Katsomo.fi-palvelussa sarjan viimeisen varsinaisen jakson. Muutama päivä sitten katsoin sieltä lopullisesti viimeisen jakson, jossa sarjan tekijämiehet Adam Savage ja Jamie Hyneman sekä sarjan tärkeimmät kolme avustajahenkilöä Kari Byron, Tory Belleci ja Grant Imahara (jälkimmäinen on koulutukseltaan insinööri) puhuivat keskenään mukavia sarjasta ja sen tekemisestä. Mukaan jaksoon oli mahdutettu myöskin tervehdyksiä ja palautetta kaiken maailman julkimoilta, joihin kuuluivat mm. yhdysvaltalainen astrofyysikko ja tieteen kansantajuistaja Neil DeGrasse Tyson ja Yhdysvaltain silloinen presidentti Barack Obama (ja tässä linkki Wikipedian artikkeliin) jonka luona Valkoisessa talossa Adam ja Jamie olivat vierailleet jokusen kerran sarjan aikana.

Tuota lopullisesti viimeisintä jaksoa katsoessa tuli minulle hieman tippa linssiin. "Ei, tämä ei saa tapahtua!" ajattelin. "Vanitas vanitatum et omnia vanitas. Vade retro, satana!"

Mutta, niin se käy.

Lopun takia laajensin aikaisemmin Linuxiini tekemääni Myytinmurtajat-näytönsäästäjääni 298 uudella kuvalla, jotka jouduin vieläpä rajaamaan käsin kuvankäsittelyohjelmalla jokaikisen. Koska ne olivat kaikki omia ruutukaappauksiani.

Jaan kanssanne muutamia alkukielisiä siteerauksia sarjasta:
  • When in doubt, C4. ("Kun on epäilyksiä, käytä C4:ää" (C4 on muovailtava räjähde))
  • Am I missing an eyebrow?!! ("Puuttuuko minulta kulmakarva?!!")
  • Failure is always an option. ("Epäonnistuminen on aina vaihtoehto.")
  • Breasts are expanding. Repeat: breasts are expanding. ("Rinnat laajenevat. Toistan: rinnat laajenevat.")
  • Say "hello" to my little friend! ("Sano 'moi' pikku ystävälleni!")
Myytinmurtajien poppoo kuuluu sellaisiin ihmisiin, jotka haluaisin tavata, jos nyt ylipäätään ketään julkisuuden henkilöitä haluaisin tavata. Voisin kuvitella, että jonain päivänä huomattavasti vanhentuneen näköiset Adam, Jamie, Kari, Tory ja Grant saapuisivat moikkaamaan minua Suomeen. Voipi olla, että en osaisi sanoa heille mitään järkevää. Ehkä ainoastaan matkisin South Park -sarjan pikkupojan Eric Cartmanin ääntä ja lausuisin: "I love you guys!"

...
PS 25.5.2017: Ja kyllähän sarjan jaksojen uusintoja on edelleen näytetty niin Katsomo-palvelussa kuin Suomen televisiossa. En tiedä, kuinka pitkään niitä vielä näytetään, enkä viitsi ao. taholta kysyäkään. Mutta minun on henkisesti vaikea enää katsella niitä, vaikka jokin makupala tulisikin eteen. Minulle sarja on niin mennyttä. Olen nähnyt sarjan kaksi viimeistä jaksoa, ja ne suorastaan mursivat sydämeni...

tiistai 9. toukokuuta 2017

Ranskan presidentinvaalien voittaja Emmanuel Macron toimii monikulttuuria vastaan

Ja niin siinä kävi, että Ranskan presidentinvaalit voitti sunnuntaina selvällä marginaalilla Emmanuel Macron, johon hyvät ja hienot ihmiset Suomessakin asti olivat panneet toivonsa. Toiseksi vaaleissa oli tullut Kansallisen Rintaman (Front National) "paha ihminen" Marine Le Pen.

Marine Le Pen ei voittanut vaalissa, vaikka hän on nainen. Emmanuel Macron taas on mies eli selvää perussuomalaista laatua.

Emmanuel Macroniin toivonsa panneet ihmiset löivät kuitenkin kirveensä kiveen. Nimittäin sunnuntaina illalla voittonsa tultua selväksi hän rupesi kosiskelemaan pahoja ihmisiä eli nationalisteja ja internatsismin vastustajia.

Kokoomustaustaisessa Verkkouutiset-lehdessä kerrotaan asiasta. Siteeraan seuraavassa hieman uutisesta löytyviä asiaan kuuluvia pätkiä Macronin puheesta. Oi, katso:

Minun tehtäväni on kuunnella teitä taistelemalla kaikenlaista epätasa-arvoa vastaan, varmistamalla teidän turvallisuuden ja takaamalla kansakuntamme yhtenäisyyden

Ja:

Pitkän tarinan uusi sivu aukeaa tänä iltana, haluan, että sisältää toivon ja luottamuksen palauttamisen

Ja:

Kauan eläköön tasavalta. Kauan eläköön Ranska

Ja siteeraan vielä uutisen kohtia muutenkin:

Hän lupasi puolustaa Ranskan etua ja Eurooppaa ja totesi, että Ranska tulee olemaan terrorismin vastaisen taistelun etulinjassa niin kotimaassa kuin kansainvälisestikin.

Ja:

Hän lupasi taistella kaikella voimallaan "sitä eripuraa vastaan, joka heikentää nujertaa meidät".

Ja: 

Macronin voitonjuhlassa Louvren aukiolla Pariisissa ihmiset puhkesivat laulamaan Ranskan kansallislaulua Marseljeesiä puheen jälkeen.

Ja vielä Marseljeesikin lopuksi. Näin voimme sanoa, että Emmanuel Macron on pysyvästi siirtynyt Voiman pimeälle puolelle vaikuttamaan. Täytyy nyt sanoa, että olen sen verran vaikutettu, että alan itsekin kannattamaan ranskalaisia arvoja.

Palaan vielä blogimerkintäni otsikkoon. Sanon siinä, että Macron toimii monikulttuuria vastaan. Monikulttuurisuudessahan on kyse siitä, että yhteiskunta on jakautunut vakavasti arvoiltaan toistensa kanssa ristiriidassa oleviin kuppikuntiin. Ja noiden siteerausten perusteellahan Emmanuel Macron aikoo toimia sellaista vastaan Ranskan kansan edun puolesta.

...Voit niin halutessasi käydä lukemassa kaksi kirjoittamaani blogimerkintää, joissa käsittelen monikulttuurisuutta ja sitä ajavaa poliittista ideologiaa monikulturismia. Oi, katso:

Maahanmuuttokriittisyys ja monikulturismi pähkinänkuoressa

Koirapelkoiset ihmiset ja monikulttuuri

...Quod erat demonstrandum.

maanantai 8. toukokuuta 2017

Uni, jossa olin muskettisotilaana

Näin jokin aika sitten seuraavanlaista unta:

Olin aloitteleva sotilas 1800-luvun alkupuolella jossain armeijassa. Minulla oli musketti, ja jonkin ajan päästä oli määrä alkaa taistelun. Olin sen verran aloittelija, että pyysin sotilastoveriani näyttämään, miten musketti ladataan. Ja tämä teki sen ystävällisesti. Ehdin unessa vielä kirota, että miksi elän tällä aikakaudella, kun käytetään vielä suustaladattavia aseita.

perjantai 5. toukokuuta 2017

Itse en onneksi elä sosiaalisessa kuplassa

On ihmisiä, jotka elävät oman sosiaalisen kuplansa sisällä. Kun he katselevat televisiosta valtamedian uutisia tai lukevat lehdestä tai nettilehdestä uutisartikkeleita, he eivät pahemmin törmää näkemyksiin, joista ovat eri mieltä. He tuntevat ainoastaan sellaisia ihmisiä, jotka ovat kaikista tärkeistä asioista heidän kanssaan samaa mieltä. He saattavat jopa ihmetellä, että ketkä oikein Perussuomalaisia äänestävät, kun he itse eivät tunne ainoatakaan sellaista ihmistä.

Valtamediaksi Suomessa kutsutaan median niitä tärkeitä osia, joilla on paljon merkitystä yleisen mielipiteen muodostumiselle ja jotka tapaavat olla kaikissa tärkeissä kysymyksissä melko yksimielisiä asioista.

Nuo ihmiset elävät sosiaalisessa kuplassa. Ja heille sopii se. Nykyään järkytys ja skandaali on usein se, kun joutuu olemaan tekemisissä eri mieltä olevien ihmisten kanssa.

Minä en elä minkäänlaisessa sosiaalisessa kuplassa. Minulla ei tosin ole kauhean laajaa ystävä- ja tuttavapiiriä, mutta olen tuntenut monenlaisia ihmisiä. Yksi tutuistani esim. nimitti itseään arbuusiksi eli vesimeloniksi, koska oli vihreä päältä ja punainen sisältä. Hän oli monesta tärkeästä asiasta kanssani eri mieltä. Tai kääntäen. Yhteen aikaan jopa kuuntelin puhelimessa päivästä toiseen tämän eräällä lailla poliittisen vihamieheni valituksia elämään liittyen. Toimin siis eräänlaisena puhelinterapeuttina. Myöhemmin hän kyllä sitten muutti pois paikkakunnalta. Ei johtunut minusta.

Tulen melko hyvin toimeen erilaisten ihmisten kanssa.

Itse kannatan sosiaalista liberalismia, tai oikeammin sanottuna realistista versiota liberalismista. Siinä versiossa on kyse siitä, että evoluutiopsykologia tulee ottaa liberalismissakin huomioon sen sijaan, että uskotellaan itselle ja toisille, että ihminen on riippumaton ja rationaalinen järjen ohjaama yksilö. Ja sitten ihmetellään, kun todellisuus menee puihin.

Mitä tulee sosiaalisen median käyttöön, niin bloggaamisen ja satunnaisen muiden ihmisten blogien kommentoimisen lisäksi sosiaalisen median käyttöni on vähäistä. Sosiaalisen median yhteisöpalveluista minulla on käyttäjätilit Facebookissa ja Google Plussassa, mutta käytän tätä nykyä ainoastaan näiden avoimen lähdekoodin kilpailijaa Diasporaa, jossa minulla on kovin vähän kavereita. Ei palvelua kovin moni ihminen kyllä tässä maailmassa käytäkään.

Silti näen jonkin verran ihmisiä sosiaalisen median ulkopuolella.

Myöskin yritän kurkotella ulkomaaneläviä kohden kirjoittamalla novialinkielistä blogia, mutta sitä ei juuri kukaan lue. Ehkä vuoden päästä lukee. Tai sitten ei.

Nettilehtien lukemiseni on jonkin verran monipuolista. Lueskelen myös muita kuin sellaisia medioita, jotka esittävät samanlaisia käsityksiä asioista kuin minulla itselläni on. Voisin esittää niistä seuraavassa yhteenvedon.

Luen Ylen uutisia varsin runsaassa määrin. Myöskin kokoomushenkistä julkaisua Verkkouutisia luen usein. Samoin Tekniikkaa & taloutta. Silloin tällöin luen myöskin MTV:n uutisia ja Uutta Suomea.

Luen aina välillä myöskin sellaisia medioita kuin Kehitysyhteistyön palvelukeskuksen Kepan sivut ja maailma.net:n sivut. Ennen vanhaan luin myöskin Global Finland -sivustoa, mutta sitä ei nykyään enää tehdä.

Luen toki myöskin välillä isänmaallisia kautta maahanmuuttokriittisiä sivustoja. Näitä ovat esim. Oikea media, Rähmispossun Sikolätti-uutisportaali ja PT-media.

MV-lehteä en juurikaan lue, vaikka nettituttuni, liberaalishenkinen konservatiivi Tuomo "Squirrel" Hämäläinen on minulle lausunut, että sitä(kin) kannattaisi lukea siksi, että saa hiukan monipuolisemman näkemyksen asioista.

Mainitaanpa samassa yhteydessä myöskin Hommaforum-keskustelupalsta, joka on Suomen suurin ja pätevin poliittinen keskustelupalsta. Se sopii tässä yhteydessä mainittavaksi keskustelupalstan luonteestaan huolimatta, koska siellä tavataan käsitellä Suomen ja maailman uutisia. Nykyään en enää kirjoittele itse Hommaforumille, mutta lueskelen sitä aina kun sille päälle satun.

Luen myöskin populaaritieteellisiä ja IT-alan julkaisuja, mutta ei niistä sen enempää, koska ne eivät varsinaisesti liity blogimerkintäni aiheeseen.

Sosiaalisen kuplan sisällä eläminen merkitsisi kyllä varmaankin helpompaa elämää...

keskiviikko 3. toukokuuta 2017

Kirja-arvostelu: Jukka Piipponen: Operaatio Aarteenkaivaja

Saksalaisia oli toisen maailmansodan alkanut vaivata se, ettei heillä ollut tarpeeksi hyviä säätietoja Norjan pohjoispuoliselta alueelta käytettävissään. Niinpä he perustivat vuonna 1943 alueella sijaitsevalle saarelle sääaseman. Operaation nimeksi tuli Schatzgräber, suomeksi Aarteenkaivaja.

Jukka Piipponen on kirjoittanut, tuntuu siltä, ikiajat tosipohjaista romaanikirjallisuutta suomalaisista viime sotiemme sotalentäjistä. Hänen kolmanneksi viimeisimmässä kirjassaan Operaatio Aarteenkaivaja (v. 2013) hän on tehnyt mainion sivuluisun hänelle epätavalliseen aiheeseen, tähän saksalaiseen sääasemaan Barentsinmerellä.

Kirjasta toki löytyy myös paljon lentämiseen liittyvää juttua. Lentäminen on tuttu juttu kirjailijalle.

Operaatio Aarteenkaivajassa kerrotaan elävästi sääaseman perustamisvalmisteluista ja myöhemmin sen miehistön rupeamasta itse saarella. Piipponen tuo kirjassaan hyvin esiin myös sen, mikä kaikki hommassa meni pieleen. Eivät ne saksalaisetkaan kaikkea osaa ajatella!

Lopulta oli pakko ruveta ihan miesten henkikultien vuoksi miettimään, että miten porukka saadaan pois saarelta. Julkisuudessa on ollut liikkeellä epätäsmällinen tieto, että miehet olisi haettu pois sukellusveneellä. Tieto on väärä. Piipponen kertoo kirjassaan, miten asian kanssa lopulta meni.

Olen tuntenut Piipposen henkilökohtaisesti jo pitemmän aikaa. Pidän yllä hänen kotisivujaankin.

En ole tainnut aikaisemmin kirjoittaa blogiini arvostelua mistään hänen kirjastaan, joten nyt on jo korkea aika.

Operaatio Aarteenkaivaja on itse asiassa oivasti kirjoitettu tosipohjainen romaani. Kirjan jälkipuoliskolla on mukavaa jännitystä sen tiivistyessä. Minusta on pirteää Piipposen tekemä osittainen aiheenvaihto. Vaikka jokainen hänen tähän mennessä kirjoittamansa kirja on ollut vähintäänkin hyvä, niin on ollut mukava välillä lukea jostain toisesta aiheesta kuin suomalaisista sotalentäjistä.

Kirjailija Piipposelle tulee tulevaisuudessa vaikeuksia jatkaa entisellä sinänsä mainiolla linjalla. Suomalaiset sotalentäjät alkavat olla varsin monet jo manan majoilla, ja tärkeimmät heistä lienee vähintään yhteen kertaan jo kirjallisuudessa käsitelty. Saa nähdä, mihin Piipponen kirjailijana muutaman kirjan päästä tulevaisuudessa on suunnannut!

PS Voit niin halutessasi käydä lukemassa hänestä vuonna 2014 kirjoittamani blogimerkinnän. Täällä.

tiistai 2. toukokuuta 2017

Uni Neuvostoliiton panssarivaunuista Talvisodassa

Näin jokin aika sitten seuraavanlaista unta:

Unessa piti olla kyse Suomussalmen-Raatteen taisteluista Talvisodan aikana. Vihollisella oli käytössään panssarivaunuja. Minulle ei tullut selvää kuvaa, että olivatko panssarit mitä mallia, BT-2, BT-5, T-26 vaiko T-28. Mutta unessa kuitenkin lyhyehkön ajan sisällä suomalaiset saivat tuhottua niitä 15 kappaletta. Ja ilmeisesti siinä oli kova työ.

Unessa olin itse suomalainen sotilas. Olin jossain rakennuksessa. Lähellä taloa oli juuri leimahtanut vihollisen panssarivaunu palamaan, ja minä pelkäsin, että jos joku vaunun miehistöstä pääsee hengissä ulos ja tulee sitten rakennukseen, jossa minä olen, niin joudun itse nitistämään tämän. Yritin valmistautua tilanteeseen henkisesti.

torstai 27. huhtikuuta 2017

Uni siitä, että opiskelin jossain oppilaitoksessa venäjää

Aikoinaan koulussa opiskelin jonkin aikaa venäjää. En minä eikä yksikään luokan muista venäjää opiskelevista pojista ollut hommassa kovin hyvä. Tytöt olivat keskimäärin parempia. En oppinut siellä kieltä vallan kauheasti ja aikaa myöten olen suurimman osan oppimastani myöskin unohtanut. Venäjän kieleen liittyen näin jokin aika sitten seuraavanlaista unta:

Olin kirjoilla jossakin oppilaitoksessa. Oli venäjän oppitunti. Opettaja käski meidän kirjoittaa jonkinlaisen sadun tai vaihtoehtoisesti tosikertomuksen venäjäksi. Minä sanoin luokassa, että taidan jättää homman kotitehtäväksi. Kotona voisi rauhassa selailla venäjän oppikirjaa, ja saisi ehkä jotain aikaankin.

Olin unessa keksinyt hyvän aiheen kirjoitukselleni. Mutta luokasta lähdettyäni olin unohtanut, että mistä pitikään kirjoittaa. Mietin, että oliko aiheeni muusikko Johnny Cash. En ollut varma.

keskiviikko 26. huhtikuuta 2017

Venäjän juntan kulkuset repäistyneet irti?

Dmitri Kiselev, Venäjän juntan johtajaa Vladimir Putinia lähellä oleva tärkeä propagandisti, itkee MTV:n uutisen mukaan Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin pahuutta.

Minusta on hillittömän hauskaa, että kun Putin ja putinistit näyttivät vielä vähän aikaa sitten odottavan Yhdysvaltain tuoreelta presidentiltä suurta myötämielisyyttä juntan toiveille, niin nyt sitten on ruvettu itkemään ja kitisemään. On kuin juntan jäsenten kulkuset olisivat asettuneet todellisuuden kottikärryihin ja sitten ne olisivat yllättäen repäistyneet irti.

tiistai 25. huhtikuuta 2017

Jeesuksen mielipiteet eivät olleet nykyaikaisia mielipiteitä

Kuluvana Herran vuonna 2017 pitkänäperjantaina 14.4. järjestettiin Helsingin keskustassa melkein perinteinen Via Crucis -pääsiäisvaellus. Via Crucis on suomeksi "ristin tie", ja pääsiäisvaellus liittyy kristinuskoon ja sen päähenkilöön Jeesukseen Kristukseen. Ja muistakaakin, että C lausuttiin klassisessa latinassa aina kuten suomen K. Jeesuskin eli tällaisena aikana, ettäs tiedätte.

Sanoin tuossa, että melkein perinteinen, sillä tällä kertaa näyttelijät olivat jok'ikinen naispuolisia ihmisiä. Minusta kyseessä on Via Crucisin raiskaus, mutta se ei ole tässä kirjoituksessani nyt olennaisinta.

Jeesustakin esitti nainen, näyttelijä Maria Ylipää. MTV:n uutisartikkelin (uutisen ohessa myös videouutispätkä) mukaan Ylipää oli pohtinut asiaan liittyen tällaisia:
Kyllä minä tätä meidän yhteiskuntamme tilannetta Jeesuksen laseilla heti katselin. Kaikkea vihapuhetta, rasismia, vähemmistöjen syrjintää, pakolaisia ja maahanmuuttajia Rautatientorilla. Ajattelen että mitäköhän Jeesus tekisi tai sanoisi
Usein sanotaan, että kristinuskoa ei pidä sotkea politiikkaan. Mutta näyttelijä Ylipää taisi tehdä tässä uskonnon ja politiikan keskenään sotkemisen Korkean veisun (nykyiseltä nimeltään Suomen virallisen evankelisluterilaisen kirkon suomenkielisessä Raamatussa Laulujen laulu), kun hän oletti, että Jeesus noudattaa hänen omia poliittisia mielipiteitään.

Jeesus Nasaretilainen oli uskovainen juutalainen ja eli juutalaisena juutalaisten joukossa. Minähän tämän vain sanon, mutta hänellä on saattanut olla asioista seuraavanlaisia mielipiteitä:

"Minä olen tullut juutalaista Herran kansaa varten. Kannatan isille annettua Mooseksen lakia ja kunnioitan sitä Jumalan lakina. Pyrin kuitenkin opetuksissani siihen, että lain noudattamisen taakka ei olisi kansalleni juutalaisille liian raskas kantaa. Vastustan avioliiton ulkopuolista seksiä ja avioeroa. Kuitenkin haluan, että kaikki ihmiset tietäisivät sydämessään olevansa syntisiä eivätkä siksi tuomitsisi toisiaan kovin helposti, äkkinäisesti ja liioitellusti. Herra yksin on synnitön, ja vain hän voi tehdä ihmisestä kokonaisen! Olen sitä mieltä, että hädässä olevaa on autettava, vaikka tämä ei olisi juutalainen. Kuitenkin, jos meidän luoksemme tulisi muilta mailta runsaasti sellaisia hädänalaisia, jotka eivät olisi kiitollisia saamastaan avusta ja kunnioittaisi ja arvostaisi meitä vaan pyrkisivät hyväksikäyttämään meitä ja lopulta alistamaan meidät ja riistämään meiltä isiemme uskon, niin uskon, että Herra siunaisi tekomme, jos vastustaisimme heitä ja heidän pyrkimyksiään. Roomalaiset ovat jo yksinään riittävän paha asia. On silti hyvä, että maassa on rauha ja järjestys. Lopullisen rauhan luo kuitenkin Herra yksin."

maanantai 24. huhtikuuta 2017

Ranskalaisten feministien kannattaa nyt äänestää Marine Le Penia, koska tämä on nainen

Ranskan Herran vuoden 2017 presidentinvaalien ensimmäinen kierros käyttiin eilen sunnuntaina. Olisin voinut julkaista tämän jo sunnuntaiaamuna, mutta ranskalaiset luultavasti harvemmin lukevat blogiani, joten katsoin, ettei asialla ole niin hirveästi oikeasti väliä.

Ensimmäisen kierroksen voittajiksi selviytyivät joidenkin keskustalaiseksi mieltämä Emmanuel Macron ja hienojen hyvien ihmisten oikeistopopulistiseksi ellei peräti äärioikeistolaiseksi nimittämä Marine Le Pen. Jälkimmäinen voittajista on sukupuoleltaan nainen. Hän on myös heittänyt edustamastaan Kansallinen rintama -puolueestaan (ranskaksi Front National) oikeasti jonkin verran rasistisen isänsä Jean-Marie Le Penin ulos.

Näiden kahden välillä pidetään vaalien toinen kierros 7. toukokuuta.

Siteeraan seuraavaksi filosofi Jukka Hankamäkeä:
Erikoista onkin valtamedian kampanjointi Le Peniä vastaan. Hänen politiikkansa ei ole populistista mutta kylläkin kansanvaltaista, järkevää ja periaatteellisia suunnanmuutoksia artikuloivaa. Ihmeellistä on myös feministien osoittama vastustus; nythän olisi mahdollisuus valita Ranskaan kaikkien aikojen ensimmäinen naispresidentti!
Koska filosofi Hankamäki on seksuaaliselta suuntautumiseltaan homoseksuaali, niin hänellä on sen verran nykyisin monille ihmisille tärkeässä uhrihierarkiajärjestelmässä tarvittavia uhristatuspisteitä, että kehotan ranskalaisia kuuntelemaan häntä. Ikävä vain, ettei hän ole muslimi eikä tummaihoinen. Sitten hän olisi kaiken voittava jokeri.

Viime vuoden marraskuussa pidettyjen Yhdysvaltain presidentinvaalien alla maan entinen ulkoministeri Madeleine Albright oli todennut, että naisten pitäisi äänestää Demokraattisen puolueen ehdokasta Hillary Clintonia vain sen takia, että tämä on nainen. "Helvetissä on erityinen paikka varattuna naisille, jotka eivät auta toisiaan", Albright oli vakuutellut.

Joten feministinaiset (ja -miehet) Ranskassa. Äänestäkää Marine Le Peniä presidentinvaalien toisella kierroksella! Lisäksi painakaamme myös päämme rukoukseen tämän voiton puolesta. Mutta äänestäminen on vielä tärkeämpää.

...
PS vielä saman vuorokauden sisällä:

Tämä on elämäni ensimmäinen feministiseksi luonnehdittava kirjoitus. Kirjoitin tästä myöhemmin myös novialinkielisen version. Oi, katso:

Tu vota por Marine Le Pen es votindi a fransi feministes

lauantai 22. huhtikuuta 2017

Undulatus politicus

Olisin äänestänyt kuluvan Herran vuoden 2017 kunnallisvaaleissa Muutospuoluetta, mutta kun se ei ollut pudottuaan puoluerekisteristä saanut vielä(kään) kerättyä 5000 kannattajakorttia takaisin sinne pääsemiseksi, niin Muutos ei voinut asettaa kunnallisvaaleissa ehdokkaita. En jaksanut ruveta kaivelemaan interwebbiä saadakseni selville, että keitä muutoslaisia on mahdollisesti muiden liikkeiden tai puolueiden ehdokkaina.

Sen sijaan äänestin ensimmäistä kertaa elämässäni persua. Jälkeenpäin on tullut mieleeni, että olisi voinut jättää puolueen äänestämisen myöhemmäksi, kun väistyvä puoluejohtaja Timo Soini oli vielä sen keulapurjeena. Mutta minun kävi oikeasti niin sääliksi Perussuomalaisia.

Ja nyt kun asiaa olen ehtinyt jo useamman kerran miettiä, niin minua ottaa itse asiassa päähän se, että en äänestänyt Piraattipuoluetta. Se nimittäin sai ehdokkaita läpi Helsingissä ja Jyväskylässä. Olisi ollut mahtavaa olla ollut mahdollistamassa Piraattien nousua varteenotettavaksi puolueeksi.

Piraattipuolueessa minua miellyttävät sen myönteinen suhtautuminen yksilönvapauksiin ja puoluekurin puuttuminen sekä se, että puolueessa on mukana paljon tietotekniikan päälle ymmärtäviä ihmisiä. Itsekin olen tietokonenörtti, vaikkakin huono sellainen. Vähemmän tärkeänä itselleni koen puolueen piraattimaisimmat linjanvedot. Niiden vuoksi itse asiassa molemmat veljeni, jotka ovat periaatteessa muun ohella myös muusikoita, voisivat järkyttyä, jos äänestäisin joskus Piraatteja.

Mitä taas tulee Perussuomalaisten tulevaisuuteen, niin toivoisin Jussi Halla-ahon voittavan kesäkuun puoluekokouksessa puheenjohtajan pallin. Hän olisi mainio ja uskottava muutoksen airut. Ja sitä paitsi tutkijana hän toisi jonkin verran epätieteellistä henkeä hönkivään puolueeseensa tieteellistä likviditeettiä (ei liity millään lailla likvidoimiseen).

Aikoinaan olin itse ollut melko varma siitä, että Halla-aho on rasisti, kun kaikki luotettavat tahot näyttivät toitottavan hänestä sellaista. Mutta sitten menin lukemaan hänen Scripta-blogiaan. Tarpeeksi paljon sen antiin tutustuttuani tulin siihen tulokseen, että "luotettavat tahot" olivat puhuneet paskaa. Jussi Halla-aho ei ollutkaan rasisti!

Jussi Halla-aho on tavallinen kansallisliberaali.

Halliksesta tuli ensin kunnanvaltuutettu, sitten kansanedustaja ja lopuksi europarlamentaarikko.

Kun hän oli mennyt Perussuomalaisten toimintaan mukaan, niin eräs henkilö lausui hänestä jonkin ajan päästä: "Propellipäästä pukumieheksi alle vuodessa".

Sampo Terho olisi varmaan myöskin ihan hyvä puoluejohtajana. Hänellä on ilmeisesti ihan hyvät arvot. Mutta Soinin perillisenä ja valtamedian jonkinlaisena uutena lemmikkinä hän olisi ehkä vähemmän uskottava muutosjohtajana. Mutta uskottavuus sikseen. Jos Jussi Halla-aho valitaan kesäkuussa Perussuomalaisten uudeksi puheenjohtajaksi, niin minulla on ilo nähdä sitten hyvien hienojen ihmisten, nykyajan fariseusten, aito hätä ja pelko, kun "vääränlainen" ihminen on tullut valituksi hommaan. Mutta jos Jussi Halla-ahon poliittiset vastustajat saavat tahtonsa läpi, niin Perussuomalaisia ei enää ole, eikä pian enää Suomeakaan...

PS:

Jos ketään tässä vaiheessa enää kiinnostaa, niin voisin kuvailla itseäni poliittisella kartalla usealla tavalla: realistisen liberalismin kannattaja, kansallisliberaali, joitakin edistyksellisiä arvoja kannattava konservatiivi ja bernsteinilainen sosialidemokraatti. Tämä johtuu siitä, että usein erilaisten poliittisten ideologioiden aatemaailmat osuvat jossain määrin päällekkäin. Mutta varmaankin tätä nykyä pidän eniten nimityksestä realistisen liberalismin kannattaja. Kannatan myöskin suoraa demokratiaa täydentämään edustuksellista demokratiaa. Mutta poliitikkoa minusta ei varmaankaan tule koskaan.

Melkein välttämätön loppukaneetti: Mainitsen lopuksi ihan muuten vain sellaisia asioita, jotka ovat mielestäni vastoin liberalismia: kansallissosialismi, suuri osa nykyisestä feminismistä, pakkoruotsi, islamin perustajan profeetta Muhammadin edustamat arvot, rasismi, kiihkonationalismi, ensimmäinen maailmansota, toinen maailmansota, ns. positiivinen syrjintä, negatiivinen syrjintä, merkantilismi, lysenkolaisuus, pappisvalta, Ruotsi.

perjantai 21. huhtikuuta 2017

Amicitia Deo

Pääsiäinen on ohi! Se on minulle suuri ilon aihe, sillä ei-työllisenä ja seinienvieruksia pitkin kulkevana ihmisenä minulle ei ole hyötyä ihmisten lomapäivistä. Te ihmiset!

Juhlapyhät saavat päinvastoin kalenterini sekaisin.

Katsoin uudelta National Geography -kanavalta pääsiäisen tienoilla sellaisen Jeesus-elokuvan, jota en ollut aikaisemmin nähnyt. Se oli vuonna 2015 julkaistu Jeesuksen murha, alkukieliseltä nimeltään Killing Jesus. Elokuva oli kaksiosainen, ja osat näytettiin saman tien uusintanakin.

Periaatteessa tykkäsin elokuvan menosta ja meiningistä sen muusta. Jeesuskin oli mielestäni hyvin oikeanlainen. Elokuvassa oli minun silmilläni katsoen kuitenkin kaksi ikävää virhettä: Jeesus ei, kun häntä tultiin vangitsemaan Getsemanen puutarhassa, sanonut kuolematonta lausahdustaan: "Joka miekkaan tarttuu, se miekkaan hukkuu". Lausuma on tärkeä, koska sen perusteella voisi olettaa, että Jeesuksen mielestä häntä ei saanut puolustaa väkivallalla. Myöskin oli elokuvantekijöiltä silkkaa laiskuutta se, että kun Jeesuksen teloitusvälineen eli ristin yläosaan kiinnitetyssä kyltissä, jossa olisi pitänyt lukea kolmella kielellä teloituksen syy eli se, että Jeesus oli juutalaisten kuningas, niin siinä ainoastaan luki lyhenne INRI, joka tulee latinankielisestä ilmaisusta "Iesus Nazarenus, Rex Iudaeorum".

Vielä voisi mainita senkin, että Mel Gibsonin ohjaama Jeesus-elokuva The Passion of the Christ (2004) nosti riman aivan uudelle tasolle, koska siinä puhuttiin alkukieliä eli arameaa ja latinaa. Ja Killing Jesus oli englanninkielinen.

Mutta muuten ihmettelin, että suomenkielisiltä tv-kanavilta ei muuten näyttänyt tulevan yhtään Jeesus-elokuvia. Tämä on mädätystä!

Seuraavassa alkaa höperehtiminen. Jos et halua lukea sitä, niin klikkaa vaikka tätä.

Olen viime aikoina aidosti kokenut olevani käytännössä uskonnoton. Samaan aikaan olen perustanut suhteeni Jumalaan yksin Kristuksen sovitustyöhön, vaikka minulla ei ole ollut kovin väkeviä perusteita uskoa Jumalaan. En ole olettanut, että sovitustyön takana todella on Jumalaa.

Ja miksi olen kuitenkin turvautunut Kristuksen sovitustyöhön? No siksi, että minä saan siitä saman kuin kaikki kristityt. Saan voiman elää kristittynä.

Mutta minusta on kuitenkin alkanut tuntua jossain määrin siltä, että uskonnottomana ja Jumalaan uskomattomana oleminen ja samaan aikaan Kristuksen sovitustyöhön turvautuminen on jotenkin häröä. Ainakin se on vähemmän yksinkertaista. Tuntuu siltä, että maailman pienimmän uskon määrän omaksuminen olisi hyödyllistä.

Uskoni Jumalaan on pieni kuin sinapinsiemen. Mutta sen verran minä nyt sitten uskon. Uskoa minulla on niin pieni määrä, etten koe tekeväni väärin.

Olen määrittänyt oman kristinuskon "muotoni" nyt seuraavanlaiseksi. Siihen kuuluu kaksi komponenttia, jotka ovat:
  1. suhteen Jumalaan perustaminen yksin Kristuksen sovitustyöhön
  2. oikeus epäillä
Ehkä päihitän tällä kristinuskon minimalismissa kveekaritkin.

torstai 20. huhtikuuta 2017

Amicitia linguae

Perjantaina 7. huhtikuuta sain lisättyä siihen mennessä viimeisen sanan pieneen novial-suomi -sanakirjaani, jota olin ehtinyt työstää enemmän tai vähemmän aktiivisesti yli vuoden ajan.

Tämä teki minusta melko onnellisen henkilön. Vaikka ei kovin moni harrastus ole niin suuressa määrin lähes täydellisen hyödytön kuin tämä. Novialin kielen harrastajia on koko maailmassa noin kourallinen. Suomessa heitä on vähintään kaksi ja puoli.

Mutta ainakin tämä tehnee hyvää aivoille.

Sittemmin olen aloittanut koko yli kahdeksantuhatta sanaa ja ilmaisua käsittävän sanakirjani tarkistamisen.

Sanotaan vielä rimpsu: Novial on keinotekoinen kieli, ja se on kuin romaaninen kieli germaanisen kielen vaatteissa. Se on luonnollisemman oloinen kieli kuin esperanto, mutta epäluonnollisemman oloinen kieli kuin interlingua. Sen kielioppi on vahvasti englanninkielisvaikutteinen. Novial on myöskin kansainvälisten sanojen Korkea veisu.

3.2.2018 tulen olemaan kannattanut novialia jo kahden vuoden ajan. Siinä vaiheessa novialinkielisessä blogissanikin olen saanut julkaistua jo aimo määrän lisää merkintöjä. Tai itse asiassa kirjoitan sitä omalla murteellani, jonka olen määritellyt novialin kielellä täällä. Murrettani leimaavimmat kaksi asiaa ovat romaanisten kielten ja englannin Y-kirjaimen vihaaminen ja sukupuoliset olennot määrittävien päätteiden liki täydellinen puuttuminen. Suomenkielisen novialin kielioppini löydät täältä.

Novialin kieli on saanut minut pitämään X-kirjaimesta.

Harrastaisin mielelläni runsaasti latinaakin, mutta siinä on mielestäni liikaa kielioppisääntöjä, jotta jaksaisi.

tiistai 18. huhtikuuta 2017

Suomalainen valtamedia silittää Kiinan populistista presidentti-puoluejohtajaa Xi Jinpingiä

Kiinan presidentti Xi Jinping saapui käymään ennen pääsiäistä 4.4. Suomessa yhdessä puolisonsa ja leegion kiinalaisia toimittajia kanssa. Se oli kova juttu Suomen kannalta, vaikka mies jatkoi sitten matkaansa Yhdysvaltoihin.

Ylen toimittaja Sari Taussi kirjoittamassaan artikkelissa Kiinan presidentti saapuu Helsinkiin – Tutkija: Suomelle ollaan nyt varsin kateellisia Euroopassa totesi, että Xi on populisti kuten myös Yhdysvaltain presidentti Donald Trump. Mutta kovin vähän on suomalainen media haukkunut asian vuoksi presidenttiä, siis Xiä. Tai sitä, että mies on sikäli pyrkinut matkimaan kommunistidiktaattoreja Mao Zedongia, Kim Jong-unia ja Josif Stalinia keräämällä omiin käsiinsä varsin runsaasti valtaa. XI Jinping ei nimittäin ole pelkästään Kiinan presidentti vaan myös diktatuurimaan hallitsevan kommunistisen puolueen pääsihteeri ja keskussotilaskomitean puheenjohtaja. Lisäksi voi mainita, että kommunististen puolueitten pääsihteereillä on puolueissaan perinteisesti ollut paljon enemmän valtaa kuin Suomessa puolueiden puheenjohtajilla. Mutta politiikka on politiikkaa. Jostain syystä valtamedia ei viitsi inhota niin paljoa Xiä kuin Trumpia.

Ylen toimittaja Mika Mäkeläinen kirjoitti siitä, että Kiinassa medialle on annettu yksityiskohtaiset määräykset siitä, miten presidentti Xi Jinpingin Suomen-vierailusta tulee uutisoida. Ylen mukaan määräyksessä sanotaan: "Julkaiskaa tämä artikkeli sellaisenaan näyttävällä paikalla verkkosivu- ja mobiilisovelluksissanne sekä erikoissivustollanne, ja pitäkää se julki 5.4. klo 14:00 asti".

Artikkelissa sanotaan, että tämänkaltaisia määräyksiä voivat lähettää useat eri keskushallinnon viranomaiset ja että kiinalaiset toimittajat tuntevat tällaiset määräykset orwellilaisittain "totuusministeriön käskyinä".

Suomessa taas valtamedia taitaa itse hoitaa varsin suuressa määrin totuusministeriön hommat, luulen ma.

Voit myös lopuksi niin halutessasi lukea Teemu Juholan ja Simo Ortamon uutisjutun siitä, kun presidentti Xi oli saapunut Suomeen.

torstai 13. huhtikuuta 2017

Jeesus lehahti paikalle

Nykyään en oikeastaan usko Jumalaan. Mutta Jeesukselle on silti sydämessäni erityinen paikka.

Olen ajatellut, että voisi olla kiva päästä aikakoneella katsomaan Jeesusta. Vaikka sitten joutuisi opiskelemaan heprean, aramean, kreikan ja latinan kielet ja paikallisten tapakulttuurien piirteet.

Tietysti voi olla, että joutuisin pettymään Jeesukseen odotuksissani. Jeesus voisi esimerkiksi tulla jonain päivänä minun luokseni ja sanoa: "Jonain yönä, kun nukut, minä tulen ja leikkaan sinulta pään irti." Ja minä kysyisin häneltä: "Miksi?" Ja Jeesus vastaisi: "Miksi ei?"

Mutta toivottavasti ei nyt sentään.

Olen tullut siihen tulokseen, että joko kristinuskon Jumalaa ei ole, tai vaihtoehtoisesti hän on, mutta on tavattoman suvaitsevainen. Ajatelkaa nyt minua. Perustan suhteeni Jumalaan yksin Kristuksen sovitustyöhön, mutta en erityisesti oleta, että sen takana on todella Jumalaa. Pikkumainen jumala tai Jumala voisi suuttua tällaisesta.

Pääsiäinen on kristikunnan suurin juhla. Siinä muistellaan Jeesuksen kärsimystä, kuolemaa ja ylösnousemusta 30-luvulla. Mel Gibsonin ohjaama ja vuonna 2004 julkaistunut Kristuksen maallisen elämän kahtatoista viimeistä tuntia kuvaava elokuva The Passion of the Christ kuvasi tuon kärsimyshomman todella realistisesti. Vahinko vain, että Jeesuksen tuomarina toiminut roomalainen maaherra Pontius Pilatus puhui siinä keskiaikaisen kuuloista latinan muotoa.

Jeesus on ollut viime päivien aikana mielessäni paljon. Voi asia johtua kyllä pääsiäisen läheisyydestä.

PS Voit niin halutessasi käydä lukemassa nettisivuiltani vanhimmilta osiltaan periaatteessa noin 20 vuotta vanhan kirjoitukseni Jeesuksen elämä ja raikkaudet.