perjantai 15. joulukuuta 2017

Ei feminismiä vaan tasa-arvoa!

Joku presidenttiehdokas Tuula Haatainen (sd.) haluaa Uuden Suomen uutisartikkelin mukaan feministisen ulkopolitiikan osaksi Suomen hallitusohjelmaa ja Euroopan unionia.

Itse kannattaisin mieluummin maskulistisen ulkopolitiikan ottamista osaksi Suomen hallitusohjelmaa ja Euroopan unionia. Termi maskulismi tarkoittaa sukupuolten tasa-arvoa ajavaa aatetta. Feminismi ei ole erityisen tunnettu sukupuolten tasa-arvon ajamisesta vaan ennen kaikkea siitä, että ajetaan vain naissukupuolta olevien todellisia tai kuviteltuja etuja ja jätetään miessukupuolta olevien ihmisten tasa-arvo-ongelmat huomiotta.

Maskulismi sopii sukupuolten tasa-arvoa ajavan aatteen nimeksi feminismiä paremmin, koska se ei ole terminä aikojen saatossa niin paljoa kompromettoitunut.

Vertailun vuoksi voisi sanoa, etteivät myöskään sellaiset termit kuin marxismileninismi, kansallissosialismi ja islam sovi tällaisen aatteen nimeksi.

keskiviikko 13. joulukuuta 2017

Uni aikeesta tehdä yritysreissu Kreikkaan

Kun olin 10.11. Herran vuonna 2017 tullut riennoiltani kotiini ja nauttinut välipalan, minä menin punkkaani viettämään aikaani löhöämällä. Minulle harvemmin tapahtuu nykyään sellaista päiväsaikaan, mutta tällä kertaa nukahdin. Ja näin unta.

Uneni oli sellainen, että olin ilmeisesti Yhdysvalloissa, olin jonkin tärkeän yrityksen palveluksessa ja esimies tai jokin käski minun lähteä tapaamaan jotain tärkeää henkilöä Kreikkaan.

Tässä välissä voisin mainita, että olen elämäni aikana kovin vähän matkustanut minnekään Suomen ulkopuolelle. Siinä eroan veljistäni, jotka ovat nähneet maailmaa melkoisen paljon. Lisäksi se on nykyään periaatteeni, että en matkusta enää minnekään tai matkustan korkeintaan mökille, jonne henkilöautolla pääsee hyvissä olosuhteissa periaatteessa tunnissa, jos ei ole tarvetta pysähdellä matkalla.

Rupesin unessa järjestämään matkaani. Minun piti ruveta katsomaan lentoaikatauluja ja ostamaan lentolippua. Valitettavasti työpaikan (ainoa?) tietokone oli varattu. Siihen oli juuri mennyt istumaan eräs valve-elämän tuttuni. Sanoin hänelle, että tarvitsisin tietokonetta tähän asiaan, ja hän taisi sanoa, että pääsisin sille kohta.

Uni oli pistänyt hieman mutkia suoriksi. Sillä kun olin menossa tietokoneelle, niin kello oli unessa jo vähän yli neljä. Ja vielä samana iltana minun oli ollut määrä tavata kyseinen henkilö Kreikassa. Luulen, ettei matka ole viime vuosina kauheasti nopeutunut siitä kun viimeksi olen ollut lentokoneessa. Joten se kestäisi oikeassa elämässä huomattavan paljon pitempään kuin noin tunnin, johon olin varautunut unessa.

Uneni päättyi siihen, että kahdesta olutkollegastani ensimmäinen soitti minulle. Jouduin heräämään ja vastaamaan puhelimeen. Paha kurki.

maanantai 11. joulukuuta 2017

Kristityille valppauden tulisi olla tärkeä asia

Olen tavannut aina sanoa, että Jumala ei suojele kristittyjä tyhmyydeltä. Kysymys tämän jälkeen kuuluukin, että millä lailla nämä sitten voisivat välttyä tyhmänä olemiselta. Olen sitä mieltä, että oikea vastaus kysymykseen on valppaus.

Vapaus on mahdollisuutta noudattaa järjellistä moraalilakia. Kun kerran Jumala on siivonnut kristittyjen yliskamaria, niin on kristityn itsensä asia saattaa asia loppuun asti olemalla valpas. Älkää siis sortuko epävalppauteen ja sen myötä tyhmyyteen.

Asiaan liittyy jollakin lailla se, että yli tuhatviisisataa vuotta sitten roomalainen herra nimeltä Augustinus lausui teoksessaan De Genesi ad Litteram ("Genesiksen kirjaimellisesta tulkinnasta") seuraavanlaisia:
Ei ole harvinaista, että jotain maasta, taivaasta, muista tämän maailman alkuaineista, tähtien liikkeistä ja kierrosta tai jopa koosta ja etäisyyksistä, auringon ja kuun määrätyistä pimennyksistä, vuosien ja vuodenaikojen kulusta, eläinten luonnosta, hedelmistä, kivistä, ja muista sellaisista asioista voidaan tietää mitä suurimmalla varmuudella järkeilemällä tai kokemuksen kautta, jopa ne jotka eivät ole kristittyjä. On siten liian häpeällistä ja turmiollista, ja suuresti vältettävää, että hänen [ei-kristityn] tulisi kuulla kristityn puhuvan niin idioottimaisesti näistä asioista vieläpä yhtäpitävästi kristillisten kirjoitusten kanssa, että hän saattaisi sanoa, että kykenisi hädin tuskin olemaan nauramatta nähdessään kuinka täydellisen väärässä ne ovat. Tämän valossa ja pitämällä se jatkuvasti mielessä Genesistä käsitellessä olen, siinä määrin kun kykenin, selittänyt yksityiskohtaisesti ja esittänyt harkittavaksi hämärien kohtien merkitykset, pitäen huolta siitä etten myönnä äkkipikaisesti oikeaksi jotain yhtä merkitystä ja ole puolueellinen toiselle ja mahdollisesti paremmalle selitykselle.

[...] jos kukaan, joka ei ymmärrä jumalallisen kaunopuheisuuden sävellajia, löytää jotain näistä asioista [fyysistä kaikkeutta koskien] kirjoistamme, tai kuulee samaa noista kirjoista, niin että se vaikuttaa olevan ristiriidassa hänen omien järjellisten kykyjensä havaintojen kanssa, antakaa hänen tietää, että nämä muut asiat eivät ole millään tavalla tarpeellisia kirjoitusten antamien varoitusten, kertomusten tai ennustusten kannalta. Lyhyesti, on sanottava että kirjailijamme tiesivät totuuden taivaista, mutta ei ollut heidän kauttaan puhuneen Jumalan Hengen tarkoituksena opettaa ihmisille mitään mikä ei olisi hyödyksi heidän pelastukselleen.

lauantai 9. joulukuuta 2017

Eugeniikan kannatuksesta lyhyesti

Konservatiivit ovat vanhastaan vastustaneet eugeniikkaa eli rotuhygieniaa, kun taas edistykselliset ovat kannattaneet sitä.

Eugeniikassa on kyse ihmisten jalostamisesta väestön parantamiseksi sukupolvien myötä. Konservatiivit ja kristilliset piirit, varsinkin katoliset sellaiset, tapasivat aikoinaan vastustaa eugeniikkaa vanhanaikaisessa uskonnollispohjaisessa vastahankaisuudessaan kaikkea uutta ja kivaa kohtaan. Marxilaiset sosialidemokraattiset puolueet taas tapasivat uskontokriitikkoina ja edistyksen kannattajina melko lailla kannattaa sitä. Tosin Suomessa sellaista porukkaa taisi olla sosialidemokraateissa vähemmän. Muistaakseni.

Tuli sitten ehtoo ja tuli aamu ja tuli Adolf Hitler. Hänkin kannatti eugeniikkaa ja vei homman sitten myös melko pitkälle. Hän antoi murhata monien muunlaisten ihmisten lisäksi paljon myöskin psyykkisesti sairaita ja kehitysvammaisia. Kun asia kävi Saksassa itsessään ilmi, siellä monet uskalsivat kauhistella ja paheksua asiaa. Mutta Hitler jatkoi ohjelmaa siitä pitäen salassa. Mahdollisimman salassa hän muuten harjoitti juutalaisten murhaamistakin.

Hitler lopulta hävisi sodan. Koska eugeniikan johdonmukainen toteuttaminen näytti tuottaneen Saksassa ja sen valtaamilla alueilla tuloksia, niin maailma kauhistui, ja sitten päätettiin olla niin kuin ei olisi koskaan itse kannatettu eugeniikkaa. Tällaiseen ratkaisuun päätyivät varsinkin edistykselliset.

Tosin on mielestäni hyvä, että he lopulta päättivät luopua eugeniikan kannattamisesta. Mutta oma historia kannattaisi tunnustaa, ettei olla kuin Jehovan todistajat, jotka ovat historian aikana muuttaneet useaan otteeseen teologiaansa olemalla kuitenkaan tunnustamatta asiaa kenellekään.

Eugeniikan jälkiä löytyy kuitenkin nyky-yhteiskunnastakin. Sikiöseulonnoissa kun pyritään poistamaan sellaisia potentiaalisia yksilöitä syntymästä, "jotka olisivat taakka vanhemmilleen ja yhteiskunnalle". Aina tällaisessa ei kuitenkaan ole kysymys rodunjalostuksesta. Esim. Downin syndrooma on sellainen kehitysvamma, että se heikentää rajusti jälkeläistentuoton mahdollisuuksia.

perjantai 8. joulukuuta 2017

Vähemmistöjen suojelusta melkoisen lyhyesti

Vähemmistöjä tulee suojella. Oletetaanpa ihan harjoituksen vuoksi, että uusnatsit rähinöivät muita ihmisiä enemmän. Siksi, jos tehtäisiin esim. dokumentaarista sarjaa metrovartijoiden työstä, niin sarjassa tulisi häivyttää uusnatsien osuus rähinöinnistä uusnatsien maineen suojelemiseksi. Jos näin ei tehtäisi, se olisi rasismia.

keskiviikko 6. joulukuuta 2017

Suomi 100 vuotta -itsenäisyyspäiväviesti

Kollaa kestää!

Suomi itsenäistyi sata vuotta sitten. Lisäksi tänään on Suomen itsenäisyyspäivä 6. joulukuuta Herran vuonna 2017.

Wikipediassa sanotaan:
Svinhufvudin senaatti eli Suomen hallitus luki laatimansa itsenäisyysjulistuksen 4. joulukuuta 1917 eduskunnalle, joka hyväksyi sen kaksi päivää myöhemmin porvaripuolueiden äänin 100–88. Äänestyksessä hävinneessä sosialidemokraattien vastaehdotuksessa vaadittiin itsenäistymisneuvotteluita Venäjän hallituksen kanssa, perustuen neuvostohallituksen julistukseen kansojen itsemääräämisoikeudesta. Itsenäisyysjulistukseen kuului maininta toimenpiteistä, "jotka hallitus on sitä varten tarpeelliseksi ilmoittanut", eli neuvottelematta neuvostohallituksen kanssa. Julistuksen hyväksymispäivä, 6. joulukuuta vakiintui myöhemmin Suomen kansallispäiväksi, itsenäisyyspäiväksi.
Sosialidemokraatit olivat itse asiassa vanhastaan kannattaneet Suomen itsenäistymistä. Osa porvarillisista yksilöistä oli kääntynyt sitä kannattamaan vasta sitten, kun Vladimir Iljitsh Leninin johtamat nk. bolshevikit olivat Saksan kannustamana ja avustamana tehneet nk. lokakuun vallankumouksen Venäjällä 7. ja 8. päivinä marraskuuta vuonna 1917 eli kaapanneet vallan omiin käsiinsä aseellisesti.

Suomen eduskunta oli julistautunut korkeimman vallan käyttäjäksi 15.11.1917. 6. päivänä joulukuuta tuli sitten tämä virallinen päätös itsenäistymisestä.

4. tammikuuta vuonna 1918 Neuvosto-Venäjä tunnusti Suomen itsenäisyyden. Länsivallat sekä Ruotsi eivät olleet halunneet tunnustaa Suomen itsenäisyyttä ennen kuin Venäjä olisi tehnyt sen. Myöskin Saksa kannusti Suomea pyytämään Venäjän uudelta hallinnolta itsenäisyyden tunnustamista. Niinpä Suomi lähetti valtuuskunnan Venäjälle pyytämään sitä. Pidettiin tarkkaan huoli siitä, että saataisiin varma tieto myöskin Venäjän johtajan V.I. Leninin hyväksynnästä maamme itsenäisyydelle. Kun Neuvosto-Venäjä mukaan lukien Lenin olivat homman hoitaneet, niin länsivallat, Ruotsi ja Saksa tunnustivat yksi toisensa jälkeen maamme itsenäisyyden.

Kevättalvella vuonna 1918 käynnistyi Suomen kansalaissota. Sodanlietsojat olivat kyenneet määräämään Suomen sosialidemokraattisen puolueen suunnan, koska nk. bolshevikit olivat kannustaneet puolueen jäseniä väkivaltaiseen vallankumoukseen.

Porvarillisten ihmisten ja sosialidemokraattien välille oli jo aikaisin syntynyt railoa. Kumpaakin osapuolta vaivasi epäluulo toisia kohtaan. Kilpaa oli perustettu järjestyskaarteja. Sosialidemokraatit perustivat punakaarteja ja porvarilliset valkokaarteja. Osa valkokaarteista synnytettiin alun perin murtamaan lakkoja. Osapuolet myöskin kilpaa varustautuivat aseilla.

Ensimmäisen maailmansodan aikana oli Suomessa koettu vakavaa elintarvikepulaa, joka osaltaan oli ajamassa sosialidemokraatteja vallankumouksen joukkoihin. Myöskin työläisiä raivostutti yhteiskunnallisen uudistustyön jumittaminen.

Valkoiset lopulta voittivat kansalaissodan ja osittain saksalaisten avulla, vaikka olisivat he sen voittaneet myös ilman sitä. Valkoisen puolen käytössä oli paljon enemmän sotilaallista asiantuntemusta kuin punaisilla. Punaiset kykenivät sodassa turvautumaan joidenkin neuvostovenäläisten sotilasasiantuntijoitten lisäksi vain järjestötyökokemukseensa.

Onneksi Saksa kuitenkin hävisi ensimmäisen maailmansodan, sillä valkoisen puolen Suomelle hääräämän saksalaisen kuninkaan myötä ja palkkioksi saksalaisten sotilaallisesta avusta valkoisille Suomi olisi tullut alistetuksi Saksan alusmaaksi.

Suomesta tuli tasavalta.

Suomen kansalaissota ei ollut puhtaasti luokkasota, vaikka oli se sitäkin. Nk. torpparikysymyksen ratkaisemista pidettiin maassamme laajalti tärkeänä, ja torppareita taisteli yhtä paljon valkoisten kuin punaisten puolella. Pitkälle ruotsinkielinen yläluokka luonnollisesti oli valkoisten puolella. Muuten vastakkain olivat suuressa määrin kaupunkien työläiset ja maaseudun itsenäiset talonpojat.

Kansalaissodan jälkeen seurasi kurinpalautus. Jotkut sosialidemokraateista teloitettiin. Kuitenkin paljon useammat punaisten puolella taistelleista kuolivat nälkään tai aliravitsemuksen aiheuttamiin sairauksiin valkoisten vankileireillä.

Kansalaissota jätti melko pysyviä haavoja suomalaiseen sieluun.

Monet oikeistolaisemmat ihmiset ajattelivat, että vasta vapaussota-kansalaissota saattoi loppuun maamme irrottautumisen Venäjästä ja siksi valkoisen armeijan voitonparaatin päivä 16. toukokuuta olisi sopiva valtiollisen juhlan päiväksi. Vasemmisto taas ajoi itsenäisyyspäiväksi marraskuun 15. päivää, jolloin eduskunta oli julistautunut korkeimman vallan käyttäjäksi Suomessa. Kompromissiksi muodostui joulukuun 6. ihan sattumalta, kun vuonna 1918 akateemiset piirit järjestivät sinä päivänä juhlan sen kunniaksi, että itsenäisyysjulistuksen hyväksymisestä oli kulunut vuosi. Se ratkaisi asian.

Mutta torpparikysymys ratkaistiin maareformilla.

Suomen leninistishenkinen kommunistinen puolue kuitenkin perustettiin Moskovassa vuoden 1918 elokuussa. Sen kannattajiksi ryhtyi varsin suuri osa väkivaltaista vallankumousta kannattaneista suomalaisista. Sosialidemokraattinen puolue taas käänsi ruoriaan reformistisemmille linjoille. Ihmiskasvoinen ja täysipäinen bernsteinilaisuus alkoi kukkia puolueessa.

Suomi säilytti koko sotien välisen ajan demokraattisen valtiosääntönsä toisin kuin eteläiset naapurimaat Viro, Latvia ja Liettua. Äärioikeisto murskattiin 1930-luvulla ja samoin oli marxistileninistinen eli kommunistinen puolue ollut kielletty kaiken aikaa. Myöskin kommunistien hallitsemat julkiset järjestöt lakkautettiin eduskunnan päätöksellä vuonna 1930.

Suomi eheytyi kansakuntana 1930-luvulla. Suojeluskuntajärjestö ei kohta merkinnyt enää monillekaan työläisille ennen kaikkea muuta lahtareita. Työväestön suhteet kansalaissodan voittaneeseen kenraaliin, myöhempään marsalkka Mannerheimiin lientyivät.

Kansallissosialistisen Saksan ja Neuvosto-Venäjän seuraajaksi perustetun Neuvostoliiton keskenään solmiman hyökkäämättömyyssopimuksen salaisen lisäpöytäkirjan nojalla Saksa luovutti Suomen Neuvostoliiton vaikutuspiiriin, ja niinpä Neuvostoliitto saattoi aloittaa hyökkäyksen Suomeen marraskuun viimeisenä päivänä vuonna 1939. Suomalaiset taistelivat Neuvostoliittoa vastaan melko lailla yhtenäisenä rintamana. Jopa useimmat kommunistit kokivat Neuvostoliiton hyökkäyksen epäoikeutettuna.

Neuvostoliiton punaiset ilmavoimat myöskin pommittivat siviileitä.

Huolimatta Suomen melko menestyksellisestä vastarinnasta voimasuhteet sodan puolustavan ja hyökkäävän osapuolen välillä olivat siinä määrin epäsuhtaiset, että lopulta Suomen oli pakko taipua Neuvostoliiton rankkoihin rauhanehtoihin, joihin kuului maamme taloudellisesti tärkeimmän alueen Karjalan kannaksen luovuttaminen Neuvostoliitolle.

Talvisodan päättäneen rauhan jälkeen Neuvostoliitto käyttäytyi Suomea kohtaan kuin se aikoisi ennen pitkää saattaa edellisen hyökkäyssotansa päätökseen. Tämä aiheutti Suomessa suuria pelkoja. Ja sotahan siitä taas syttyi. Ja Suomen rinnalla oli tässä sodassa natsi-Saksa, joka oli pettänyt aiemman liittolaisensa Neuvostoliiton.

Toinen sota päättyi myöskin Neuvostoliiton voittoon ja koittivat taas rankat rauhanehdot.

Sitten kommunistinen puolue jouduttiin sallimaan Suomessa. Suomen puolustuskyvyn kannalta tärkeä Suojeluskuntajärjestö samoin kuin samaa asiaa tukenut naisten Lotta-järjestö jouduttiin lakkauttamaan "fasistisina" järjestöinä, vaikka Neuvostoliitto oli paljon Suomea fasistisempi. Neuvostoliiton fasistisuudesta olkoot esimerkkeinä voimaperäinen ihmisten mukaan lukien työläisten oikeuksien halveksunta, vankileirien saariston keksiminen ja ottaminen osaksi yhteiskunnallista käytäntöä ja Stalinin kauden jälkeen käyttöön otettu poliittinen psykiatria. Suomen ilmavoimat joutui myöskin luopumaan vuonna 1918 perustamisensa yhteydessä käyttöönsä ottamastaan sinisestä hakaristitunnuksesta, vaikka silläkään ei ollut mitään tekemistä Italian fasismin saatikka Hitlerin Saksan kanssa.

Sitten koitti suomettumisen aika. Kristillistä liittoa ja Perustuslaillisia lukuun ottamatta kaikki Suomen eduskuntapuolueet nuoleskelivat kilpaa idän voittajaa, suurta Neuvostoliittoa, totalitaristisen ideologian mukaan hoidettua ja järjestettyä suurvaltaa.

Lopulta kävi vuosina 1989-1991, että Neuvostoliiton satellittivaltioissa Itä-Euroopassa kävi kommunistien järjestelmän romahdus ja lopulta myöskin Neuvostoliitto lakkautettiin.

Tämän jälkeen sellaiset ihmiset, jotka olivat tai olisivat aikaisemmin haukkuneet Neuvostoliiton järjestelmää kritisoivia "äärioikeistolaisiksi", omaksuivat uuden ideologian, josta käytetään nimitystä monikulturismi. Siitä eteenpäin nämä ihmiset ovat nimittäneet omaa ideologiaansa kritisoivia "äärioikeistolaisiksi". Kaikuuko täällä? Näin pyörä on keksitty uudestaan. Aina se oma hurmahenkinen ideologia on oikeassa ja maltilliset äänet ihmisyyden vastaisia tai jotain muuta sellaista. Monikulturismi on Suomessa lopulta läpäissyt koko poliittistaloudellisen ja kulttuurisen eliitin.

Sarastus-verkkolehdessä kerrotaan tänään itsenäisyyspäivänä Helsingissä järjestettävästä ihmiskasvoisesta isänmaallisesta kulkueesta seuraavaa:
Itsenäisyyspäivän perinteinen 612-juhlakulkue järjestetään tänä vuonna neljättä kertaa. Kuten aiempinakin vuosina, tapaamispaikka on Töölön tori 6.12. kello 18:30. Torilla kuunnellaan juhlapuheita ja lauletaan kansallislaulu, jonka jälkeen kulkue lähtee etenemään Hietaniemen hautausmaalle, jossa suoritetaan seppeleenlasku sankarihaudoille. Tarkempaa tietoa on saatavilla kulkueen järjestäjän eli 612.fi -yhdistyksen verkkosivuilta ja Facebook-sivulta.
Armas Yleisradiomme kohtelee kulkuetta monikulturismin ja marxismileninismin parhaiden perinteiden mukaisesti. Uutisartikkelissaan Oliko Töölöntorille suunnitellulla lastentapahtumalla vain tarkoitus estää 612-soihtumarssi? Järjestäjät kiistävät Yle kertoo kulkueen "profiloituneen äärioikeistolaiseksi". Yle ei kerro tätä uutisartikkelissaan, mutta se itse mielellään profiloi toimituskuntaa vähemmän miellyttäviä ihmisiä tällä leimakirveellä, siis myös sellaisia ihmisiä, jotka vastustavat poliittista väkivaltaa, kiihkonationalismia ja rasismia ja kannattavat demokratiaa.

Ei ole vaikea kuvitella, että tällaiset ihmiset pitävät huonona Suomen itsenäistymistä Venäjästä 100 vuotta sitten, koska se kerran perustui aina pahaan nationalismiin.

Heistä ei ehkä voi sanoa, että aika velikultia.

...Adolf Hitler oli strategisissa kysymyksissä doktrinääri, toisin kuin Josif Stalin. Mutta molemmat olivat kusipäitä. Olkaamme itsenäisiä älkäämme taipuko orjuuden ikeeseen.

I PS.:

Eilen tiistaina 5.12.2017 pidettiin yhdistyksessäni itsenäisyyspäiväjuhlat hieman etuajassa, koska itsenäisyyspäivänä toimipisteet ovat kiinni. Paikallisessa toimipisteessä itsenäisyyspäivään sinänsä kuulumattoman ohjelman lisäksi lausuttiin runoja ja syötiin kakkukahvit, jotka olivat hyviä. Lopuksi kuunneltiin musiikkia, sellaista joka enimmäkseen oli isänmaallista tai kansallista. Muunlaista musiikkia soitettiin enemmän sitten, kun merkittävä osa kuulijoista oli jo ehtinyt lähteä pois.

Laitoin jossain vaiheessa päivää päähäni minulle rakkaan M1-kypärän. Kyseessä on siis se kypärämalli, jonka Yhdysvaltain asevoimat ottivat käyttöön toisen maailmansodan aikana ja josta se luopui joskus Vietnamin sodan jälkeen.

Tuttuni Anne otti minusta kännykällään kuvan, kun minulla oli kypärä päässä. Otin itse kuvia kakuista. Anne lähetti ottamansa kuvan minulle. Joten pääset halutessasi näkemään Facebookista tai Diasporasta ao. kaksi kuvaa. Diasporassa kypäräkuva näkyy peukalon kokoisena, mutta sitä klikkaamalla sen saa näkymään suurempana.

II PS. Lisäksi haluaisin sanoa, että mielestäni Suomen lipun pahoinpitelemisen tulisi olla laillista. Sitä kutsutaan sananvapaudeksi.

maanantai 4. joulukuuta 2017

Monikulturismi ajaa maailmaa fasismiin

Sosiaali- ja terveyspolitiikan professori Juho Saari Tampereen yliopistosta on huolissaan. Suomalaiset kokevat poikkeuksellisen vahvasti, että enää ei olla samassa veneessä. Toisin sanoen ihmiset eivät koe aiemmassa määrin yhteenkuuluvuuden tunnetta. Näin on, vaikka tilastojen valossa Suomi on Euroopan kolmanneksi oikeudenmukaisin maa.
Näin sanotaan Ylen sivuilla julkaistussa Mika Kriikun kirjoittamassa uutisartikkelissa. Siinä sanotaan myös:
Suomen yhtenäisyyden ratkaisevat Saaren mielestä kaksi asiaa:

– Ensimmäinen asia on ilman muuta luottamus. Sekä luottamus julkiseen valtaan että luottamus toisiin ihmisiin. Se tuo sitä joustavuutta yhteiskuntaan, jota vaikeina aikoina tarvitaan. Toinen on pärjäämisen kokemus ja pärjääminen ylipäätään. Menojen pitää olla pienemmät kuin tulot pysyvästi, että ihmiset pystyvät itse tekemään elämässään valintoja. Se tuo sitä innovatiivisuutta ja joustavuutta, mitä suomalainen yhteiskunta tarvitsee.
Jaahas. Suomessa on viimeksi kuluneitten 20 vuoden aikana ajettu monikulttuurisuutta kuin käärmettä pyssyyn. Monikulttuurisuudessa on kyse siitä, että yhteiskunta on jakautunut toisiaan kyräileviin klikkeihin. Monikulttuurisuus voi tarkoittaa myöskin matalan intensiteetin sotatilaa yhteiskunnassa. Joskus se tarkoittaa jopa korkean intensiteetin sotatilaa yhteiskunnassa.

Monikulttuurisuutta ajavaa ideologiaa kutsutaan monikulturismiksi. Se on nykyisin läpäissyt yhteiskuntamme poliittistaloudellisen ja kulttuurisen eliitin. Monikulturismi on epävirallisesti Suomen valtionuskonto, kuten olen viime vuosina jaksanut blogissani todeta.

Kun maahamme on ajettu ihan tositarkoituksella monikulttuurisuutta viime ajat, niin ei ole mikään ihme, että suomalaiset, vai pitäisikö sanoa Suomen kansalaiset, eivät enää koe olevansa samassa veneessä.

Hyvinvointivaltio kyetään luomaan ja siitä kyetään kiinni pitämään parhaiten sellaisissa yhteiskunnissa, jotka ovat etnisesti, uskonnollisesti ja arvomaailmaltaan suhteellisen yhdenmukaisia. Nämä kolme asiaa nimittäin mahdollistavat yhteiskunnan sisäisen luottamuksen.

Monikulttuurisuuden levitessä pohjoismaisessa hyvinvointivaltiossa käy myös niin, että lopulta hyvinvointivaltion kannatus heikkenee. Jos ei kerran koeta yhteisyyttä toisten ihmisten kanssa, niin miksi sitten oltaisiin valmiita maksamaan sellaisista sosiaaliohjelmista, joista hyötyvät muunlaiset ihmiset kuin mitä itse on?

Tässä välissä kannattanee huomauttaa, että sosiaaliliberaalit ja maltilliset nationalistit ovat tässä hyvinvointivaltioasiassa käytännössä samalla puolella.

Ainoa maa, joka on aidosti monikulttuurinen ja saa pidettyä pystyssä jonkinlaisen jossain määrin tasapainossa olevan valtion ja yhteiskunnan, on kaupunkivaltio Singapore. Mutta Singapore on de facto fasistinen valtio. Vain kovalla kädellä kyetään estämään ihmisten käyminen toistensa kurkkuihin kiinni monikulttuurisessa yhteiskunnassa.

Monikulturismin ideologia tuottaa sitäkin kautta fasismia.

lauantai 2. joulukuuta 2017

Liberaalissa yhteiskunnassa tällaisen puheen tulee olla laillista ja hyväksyttyä

Jonkun metaelokuvan ohjannut Wille Hyvönen on Helsingin sanomat -lehden artikkelin mukaan lausunut seuraavaa:
Valkoisella heteromiehellä ei ole oikeutta olemassaoloon. Olen aivan helvetin vihainen valkoisille heteromiehille, ja minulla on siihen oikeus.
Minusta ihan hyvin sanottu. Ja koska kaikesta on ihmisellä oikeus olla vihainen ja kaikkia ja kaikkia saa periaatteessa vihata, niin voitaisiin myös yhtä hyvin sanoa analogisesti vaikka:
Mustalla heteromiehellä ei ole oikeutta olemassaoloon. Olen aivan helvetin vihainen mustille heteromiehille, ja minulla on siihen oikeus.
Heteromies voitaisiin myös vaihtaa heteronaiseen tai homomieheen tai -naiseen ja musta tai valkoinen intiaaniin tai khoi-kansan jäseneen. Liberaalissa yhteiskunnassa kaiken tällaisen puheen tulee olla laillista ja hyväksyttyä.

Toivottavasti torstaina 30.11. Herran vuonna 2017 käräjäoikeuden suorittama uusnatsistisen Pohjoismainen vastarintaliike -järjestön Suomen osaston kieltäminen ei kavenna sananvapautta vaan päinvastoin laajentaa puhumisen vapautta poispäin natsismista. Me ansaitsemme ja tarvitsemme pelkästään sillä perusteella, että me olemme ihmisiä, liberaalin yhteiskunnan.

perjantai 1. joulukuuta 2017

Älkää opiskelko ruotsia vaan gandaa, juntit!

Joku kaunokirjallisuuden Finlandia-palkinnon saanut Juha Hurme oli Ylen uutisen mukaan lausunut seuraavalla tavalla kahdella kielellä lausumansa voittopuheensa lopuksi:
För er, som inte förstod vad jag nyss sa, har jag ett enkelt råd: opetelkaa ruotsia, juntit. Maailmankuvanne avautuu kummasti.
Samalla lailla varmaankin myös ruotsinruotsalaisten maailmankuva avautuisi kummasti, jos he opiskelisivat suomea. Suomen kieli on tärkeä osa Ruotsin historiaa ja suomalaiset menneinä vuosisatoina taistelivat varsin paljon Ruotsin kruunun puolesta. Ruotsin ruotsinkieliset olivat myöskin vapaamatkustajina toisen maailmansodan aikana. Nimittäin kun suomalaiset olosuhteiden pakosta joutuivat taistelemaan natsi-Saksan rinnalla ja saivat siihen aikaan ja varsinkin myöhemmin kaikkien edistyksellisten ihmisten, paitsi natsien, muslimien ja intialaisten, tuomion asiasta, niin Ruotsi sodan aikana mahdollistaen pysymisensä sen ulkopuolella myi natsi-Saksalle maan kipeästi tarvitsemaa rautamalmia ja tärkeitä tavaroita, kuten aseita.

Ja lisäksi yhteisen historiamme vuoksi suomen kieli sitoo Ruotsin osaksi Pohjoismaita. Vai oliko se sittenkin yhteinen protestanttinen uskomme, josta kantaruotsalaiset ovat muuten luopuneet kantasuomalaisiakin enemmän viime aikoina?

Toinen vaihtoehto olisi sitten se, että ei sen enempää kantaruotsalaisia kuin kantasuomalaisiakaan pakotettaisi, painostettaisi eikä indoktrinoitaisi käyttämään vuosia elämästään opiskelemaan sellaista kieltä, jota vain mikroskooppisen pieni osa Maapallon väestöstä puhuu äidinkielenään. Sillä sellaisia kieliä molemmat, niin ruotsin kuin suomen kieli, ovat. Tämä olisi ainakin liberaalia.

Jos tähän ei kuitenkaan haluta ryhtyä, niin ehdotan, että yhteiseksi pohjoismaiseksi kieleksi valitaan joku sellainen puolueeton kieli, jota ei myöskään kovin moni puhu äidinkielenään ja jolla ei myöskään ole suurempaa imperialistista menneisyyttä. Mielestäni paras ehdokas tällaiseksi kieleksi olisi ganda. Siihen liittyen voit niin halutessasi käydä lukemassa kolmen ja puolen vuoden takaisen edistyksellisen blogimerkintäni Pakkoruotsia ja muita kieliä, kuten ganda.

keskiviikko 29. marraskuuta 2017

Kävin kahdessa presidentinvaalikoneessa, ja ehdottivat ehdokkaaksi Laura Huhtasaarta

Kävin eilen kahdessa presidentinvaalikoneessa. Nämä olivat Ilta-sanomien ja Helsingin sanomat -lehden vaalikoneet. Itse asiassa en muita vaalikoneita vielä löytänytkään.

Ilta-sanomien vaalikoneen mielestä Perussuomalaisten Laura Huhtasaari on paras ehdokas minulle 67 prosentin mielipideosuudella. Vaalikoneen mukaan ihannepresidenttini koostuisi 35-prosenttisesti RKP:n Nils Torvaldsista, 35-prosenttisesti Laura Huhtasaaresta ja 30-prosenttisesti istuvasta presidentistä – entinen Kokoomus – Sauli Niinistöstä.

Helsingin sanomien vaalikoneen mukaan Laura Huhtasaari olisi 68 prosentin mielipideosuudella paras ehdokas minulle. Vaalikoneen mukaan ihannepresidenttini koostuisi 32-prosenttisesti Nils Torvaldsista, 36-prosenttisesti Laura Huhtasaaresta ja 32-prosenttisesti Sauli Niinistöstä.

Vaikka vaalikoneet sijaitsevat saman domain-nimen alla, niissä oli eri kysymykset.

Helsingin sanomat -lehden vaalikoneen höpötys liberalismista ja konservatismista paljastaa sen, että sen käsitys kyseisten aatteitten sisällöstä on vakavassa ristiriidassa omien käsitysteni kanssa. Vaalikone jossain määrin pitää liberaaleja vapausaatteita konservatiivisina ja yksilönvapauksien vastaisia toimia se nimittää liberaaleiksi.

Liberaali Facebook-kaverini Oula Lintula oli lausunut Facebook-päivityksessään myöskin eilen liberalismiin ja konservatismiin liittyen seuraavaa:
Presidentinvaaleissa ei ole mukana liberaaleja ehdokkaita. Ja kun tämä tunnustetaan, ei ole liberaalillekaan enää ongelma äänestää konservatiivia.
Olin itse lausunut kommenttina tuohon:
Itse ajattelen, että monikulturismi on vastoin monen luuloa vastoin liberalismia. Koko asiaa sotkee myös se, että perinteinen käsitys konservatismin ja liberalismin sisällöistä muuttui Yhdysvalloissa 1930-luvulla.
Loppuun liitän pakollisen kevennyksen. Löysin Ylen sivuilta lähes kaksi vuotta vanhan "vaalikoneen" Kuka on sinun ehdokkaasi Suomen presidentiksi vuonna 1956?. Vastasin sen kysymyksiin, ja vastauksena tuli: "Presidenttiehdokkaasi on KP:een Eero Rydman". KP tarkoittaa Kansallista edistyspuoluetta, liberaalia vuosina 1918-1951 toiminutta puoluetta.

Vaalikone kertoo ehdokas Eero Rydmanista seuraavaa:

"Suomen kansanpuolueen Eero Rydman on varatuomari, joka toimii Helsingin kaupunginjohtajana. Hänen ansioihinsa luetaan Helsingin jälleenrakentamisen käynnistäminen. Turussa syntynyttä Rydmania pidetään herrasmiesmäisenä diplomaattina, joka viihtyy seuraelämässä."

Wikipediasta löytyy myös lyhyt artikkeli miehestä. Vaalikone tarjosi myös kivan ehdokkaan vaalijulisteen nähtäväksi.

Mitä tulee oikeisiin nykyajan presidentinvaalikoneisiin, niin palaan niiden pariin sitten, kun niitä on julkistettu lisää. Niin kai käy. Odotan myös, jos vieteriukko Paavo Väyrynen saa kannattajakorttinsa kasaan. Joka tapauksessa käyn sitten myöhemmin läpi useampia vaalikoneita ja kerron niiden antamat tulokset täällä.

sunnuntai 26. marraskuuta 2017

Trump välttelee joidenkinlaisten ihmisten nimittämistä Yhdysvaltain korkeimpaan oikeuteen

Ylen sivuilla julkaistui uutisartikkeli Trump valkaisee Yhdysvaltain tuomioistumia: uusista tuomareista valtaosa valkoisia miehiä. Otsikossa mainittu Trump on alle kahden kuukauden kuluttua vuoden Yhdysvaltain presidenttinä toiminut Donald Trump.

Yhdysvalloissa Korkein oikeus on maan korkein tuomioistuin. Se myös viimekädessä tulkitsee maan perustuslakia.

Uutisartikkelissa sanotaan:
Presidentti Donald Trumpin tuomarinimitykset uhkaavat muuttaa kehityksen, jossa Yhdysvaltain tuomarikuntaan on pyritty nimittämään enemmän naisia, tummaihoisia ja latinoja.
Siinä sanotaan myös, että Trumppi pyrkii täyttämään virat "konservatiivisilla" tuomareilla.

Mitä jälkimmäiseen tulee, niin Yhdysvaltain presidentti saa toki täyttää virkoja perustuslain suomissa rajoissa. Aina presidentin vaihtuessa maassa vaihtuu tuhansia virkamiehiä. Nämä ovat presidentin virkaan asettamia. Joten ei ole mitään mieltä kyseenalaistaa presidentin oikeutta tähän, koska maan perustuslaissa nyt kerran on asiasta säädetty näin. Trumpin edeltäjä Barack Obama oli myös toiminut samoin. Siitä kaikilla on toki myös sama oikeus kitistä kuin näistä Trumpin nimityksistä.

Mitä taas tulee näihin muihin ihmisten määritteisiin kuten nainen, tummaihoinen ja latino, niin Yhdysvaltain presidentillä on oikeus nimittää ao. virkoihin vaikka vihreänaamaisia ihmisiä, joilla on kolme X-kromosomia ja kahdeksan lonkeroa.

Ja sitä paitsi, miksi pitäisi naisia aikaisempaa enemmän nimittää virkoihin? Kun kerran edistyksellisen katsannon mukaan sukupuolia on kymmeniä kahden sijaan. Olen oikeasti nähnyt internetissä sellaisen edistyksellisen kuvan, jossa on selostettu kaikki kymmenet sukupuolet. Ja tiedän, että edistyksellisissä piireissä ko. näkemystä arvostetaan. Paitsi ehkä Pohjois-Koreassa.

Entäs sitten ihon tummuusaste. Toki uutisessa ei puhuta mitään roduista. Ja sehän on oikein, sillä edistyksellisen katsannon mukaan mitään rotuja ei ole olemassakaan. Mutta tarkasteleeko presidentti Trump jotain värikarttaa tosiaan virkamiehiä virkoihin valitessaan? No, ainakaan se ei ole rotusortoa. Ja toinen tykkää äidistä, toinen tyttärestä. Tosin Etelä-Intiasta Yhdysvaltoihin muuttaneiden ihmisten kulttuuri- ja etujärjestö Immigrative People of Dravida Nations saattaa olla asiasta pahoillaan. Etelä-Intian dravidakansoihin kuuluvilla on keskimäärin tummempi iho kuin muilla intialaisilla. Käsittääkseni Pohjois-Intiassakin kuitenkin asuu pikkaisen dravidakieliä puhuvia. Heillä saattaa olla jonkin verran vaaleampi iho ja mahdollisuudet näin päästä presidentti Trumpin hallintoon. Siis jos ovat tarpeeksi aikaisessa vaiheessa onnistuneet muuttamaan Yhdysvaltoihin ja sitten saamaan maan kansalaisuuden. Ja jos Trump tosiaan käyttää värikarttaa valintoja itselleen perustellessaan.

Mutta miksi Yhdysvaltain hallintoon pitäisi päästä latinoiden? Ainoa heitä yhdistävä tekijä on espanja, joka on typerä kieli, koska se ei ollenkaan suvaitse sananalkuisia konsonanttikasaumia. Se suvaitsee niitä jopa vähemmän kuin suomen kieli! Kielessä sellaiset on vältetty pistämällä sanan alkuun E-kirjain. Ja sitä paitsi satoja vuosia sitten espanjalaiset kohtelivat Amerikan alkuperäisasukkaita intiaaneja tooodella huonosti.

Ja kun rotuja ei ole olemassa ja sukupuolia on kymmenittäin, ja ainoat todella järkevät perusteet virkamiesten valitsemiselle virkoihin ovat näiden pätevyys ja kannattama ideologia, niin eivätkö nämä perusteet ole kuitenkin tärkein peruste Trumpillakin? Lisänä voi sitten olla tämä värikartta. Kuten oli ollut presidentti Obamallakin.

lauantai 25. marraskuuta 2017

SS-Barbie-nukke

Ylen sivuilla julkaistui uutisartikkeli Barbie pukeutui hijabiin – muslimi-Barbien esikuvana rajoja rikkonut yhdysvaltalainen olympiaurheilija.

Seuraavaksi lanseerataan SS-henkilö-Barbie. Sekin saa ihmiset yhtä lailla vastaanottavaisemmiksi hyväksymään toiseutta.

SS-miehet olivat kansallissosialistisen Saksan puoluepoliittisesti sitoutunut maan maavoimien osa, ja he olivat osa sosialismin jatkumoa, lukekaa vaikka Liberalismiwikistä tämä artikkeli.

perjantai 24. marraskuuta 2017

Kansallissosialistisen maahanmuuton oletetusta siunauksellisuudesta (lyhyt teksti)

Nykyäänhän Suomessa on paljon "suvaitsevaisia" ihmisiä, jotka liputtavat islamilaisen maahanmuuton puolesta. Jos Suomeen olisi kaiken aikaa tulossa kansallissosialistista maahanmuuttoa, niin nämä ihmiset olisivat kovasti rajoittamassa sitä, vaikka heidän arvostamansa islamkin on ksenofobian Korkea veisu. Ja kun heitä syytettäisiin sitten maahanmuuttovastaisuudesta, niin he eivät hyväksyisi leimaa.

torstai 23. marraskuuta 2017

Suomen toimiminen EU:n mallioppilaana ei auta yhtään

Koska Yhdistynyt kuningaskunta on eroamassa Euroopan unionista, EU:n lääkevirasto EMA siirretään pois Lontoosta. Kolmivaiheisessa äänestyksessä uudesta sijoituspaikasta voittajaksi suoriutui Alankomaiden pääkaupunki Amsterdam. Suomi putosi jo äänestyksen ensimmäisellä kierroksella suoriutuen lähelle häntiä.

Tästä sen näkee, että EU:n mallioppilaana toimiminen ei auta yhtään. Suomi ei saa sen avulla mitään armoa. Niinpä Suomen tulee itsensä armottomasti toimia oman etunsa mukaisesti. Niin tekevät EU:ssa kaikki muutkin.

Helsingin pormestari Jan Vapaavuori (kok.) oli sentään ymmärtänyt, että Suomea tunnetaan muualla EU:ssa mahdottoman vähän. Suomi on suuri tuntematon.

Mutta eiväthän suomalaiset keskimäärin itsekään tunne Etiopiaa sen urheilusaavutuksista huolimatta, vaikka maan väkiluku on noin 17 kertaa niin suuri kuin Suomen.

Näin se vain on, että EU:ssa suuret maat vievät ja Suomi vikisee.

keskiviikko 22. marraskuuta 2017

Koko, jossain määrin puhuva gorilla

Koko on aina ollut suosikkini. Hän on Yhdysvaltain itsenäisyyspäivänä 4. heinäkuuta vuonna 1971 syntynyt naaraspuolinen lännenalankogorilla.

Aikoinaan kävin lukemassa ja katsomassa aina silloin tällöin Kokon kuulumisista hänen nettisivuillaan osoitteessa koko.org.

Koko on tunnettu siitä, että hän osaa viittomakieltä. Jotkut tutkijat ovat kuitenkin kyseenalaistaneet tämän Kokon kyvyn.

Hän on asunut pienestä pitäen yhdessä yhdysvaltalaisen tutkijan Francine "Penny" Pattersonin luona Kaliforniassa Woodsidessa. Tyttö on siis ihmisen kasvattama, ja Patterson on opettanut jatkuvalla syötöllä hänelle viittomia. Kyseessä on yhdysvaltalainen viittomakieli nimeltä Ameslan eli American Sign Language, tai tutkijan muunnelma siitä. Patterson esittää, että Koko olisi omaksunut yli 1000 viittomaa.

Koko tunnetaan myös siitä, että hänellä on pitemmän aikaa ollut kissoja lemmikkeinä.

Koko on vain vähän nuorempi kuin minä. Tosin lännenalankogorillat vanhenevat hieman ihmistä nopeammin.

Nuorempana luin Pattersonin ja Eugene Lindenin kirjan Koko: puhuva gorilla. Muistaakseni kirjassa oli esitetty myöskin väite, että Kokon älykkyys yltäisi normi-ihmisen älykkyyden tasolle. Väitettä on paljon kritisoitu. On käynyt ilmi, että älykkyystestit oli tehty Kokolle lasten asteikolla, ja sitä paitsi gorillat kypsyvät aikuisiksi myöskin aikaisemmin kuin Homo sapiens -lajin yksilöt. Tyttö ei pärjäisi ihmisten peruskoulussa saatikka lukiossa. Tieteessä tapahtuu -lehden numerossa 5/2004 julkaistussa artikkelissaan ”Gorillan älykkyysosamäärä 70–95” – tieteellinen myytti? Markku Javanainen oli kritisoinut näitä yliampuvia väitteitä.

On silti ilmiselvää, että gorillat ovat eläimiksi ja nisäkkäiksikin melko älykkäitä.

Kuluvan marraskuun aikana on Yle näyttänyt kanavallaan kolmeen otteeseen Kokosta kertovan Prisma-dokumentin Tarina puhuvasta gorillasta. Katsoin sen. Raina on ollut katsottavissa myöskin Ylen Areenassa, ja on siellä vielä viikon ajan.

Lopuksi käsittelisin ei-asiantuntijan uskonvarmuudella ihmisen kielikykyä. Ihmisen kykyyn käyttää kieltä liittyy FoxP2-geeni. Myös ihmisapinoilla on sama geeni, mutta meillä ihmisillä on sellainen versio siitä, joka paremmin mahdollistaa puheen tuottamisen. Ihmisen DNA:ssa oleva muunnelma siitä on ilmeisesti syntynyt vasta silloin, kun nykyihminen oli vasta muotoutumassa. Ja se on levinnyt sitten Homo Sapiens -populaatiossa hurjaa vauhtia.

Ihmisapinoilla on kurkunpää eri paikassa kuin ihmisellä. Ihmisapinat eivät kykene käyttämään hengitystään puheen hallintaan, eivät myöskään suutaan ja huuliaan. Suun ja huulten käyttö puhutun puheen tuottamiseen liittyy ilmeisesti juuri tähän meillä olevaan FoxP2-geenin muotoon. Kolme vuotta sitten julkaistui Tekniikka & talous -lehdessä Sofia Virtasen kirjoittama artikkeli, jossa kerrotaan PNAS-lehdessä julkaistuun tutkimukseen perustuen, että geeni tekee hiirestäkin älykkäämmän. Artikkelissa sanotaan:
Tutkijat olettavatkin, että FOXP2-geenin merkitys on sen kyvyssä saada ihmiset oppimaan asioita, jotka vaativat sekä tietoista että tiedostamatonta prosessia. Puheen oppiminen on juuri tällainen asia: ihminen oppii sekä tietoisesti että tiedostamatta, jälkimmäisellä tavalla erityisesti suunliikkeitä.

Geeni kuitenkin vaikuttaa monilla aivoalueilla, eikä tämä tutkimus välttämättä kerro vielä sen lopullista merkitystä juuri kielen oppimiselle.
Itse en tiedä, missä määrin Koko todellisuudessa osaa muodostaa viittomia. Jossain määrin varmasti ainakin. On varsin mahdollista, että Francine Patterson on joissain kohdin tohkeissaan Kokon kykyjä mainostaessaan vetänyt nk. mutkia suoriksi. Joka tapauksessa hän on silti tehnyt ison uran gorillojen suojelemiseksi ja ihmisapinoiden inhimillisemmän kohtelun aikaansaamiseksi. Uskon, että hänen motiivinsa ovat olleet puhtaat, mutta ehkä eivät aina tieteelliset.

maanantai 20. marraskuuta 2017

Näin unta U-2 -vakoilukoneesta

Myytinmurtajat-tv-sarjassa oli kerran jaksossa 230: Flights of Fantasy testattu sitä, että onko yhdysvaltalainen tiedustelulentokone U-2 maailman vaikein lentokone sekä nousta ilmaan että laskeutua.

U-2 on siitä jännä lentokone kaiken muun ohella, että kuten jaksossakin nähtiin, niin lentoonlähdössä konetta auttavat noustessa irtoavat apupyörät.

Sarjan vetäjät Jamie "the Hyneman" Hyneman ja Adam Savage joutuivat jaksossa käymään läpi pitkällisen koulutuksen pelkästään päästäkseen matkustajaksi lentokoneeseen. Matkustajia siihen mahtuu ainoastaan yksi. Siitä syystä Jamie lopulta jalomielisesti luopui omasta mahdollisuudestaan päästä lennolle Adamin hyväksi, joka oli ollut täysin tohkeissaan.

Lennolla noustiin sitten 21 kilometrin korkeuteen asti, ja Adam kommentoi aktiivisesti lentoa.

Noh, minä näin joitakin viikkoja sitten unen, jossa oli U-2. Uni vääristi todellisuutta sillä lailla, että koneeseen mahtui siinä enemmän kuin yksi matkustaja. Niin, ja siinä minun ja useiden muitten ihmisten piti työnnellä kone maata pitkin paikasta A paikkaan B. Minä pidin kiinni korkeusvakaajasta. Sekään ei olisi todellisessa elämässä ollut mahdollista. Yritimme työnnellä koneen määränpäähänsä sillä lailla, ettei sen maalipinta naarmuuntuisi mistään eteen tulleesta.

Unessa minun oli määrä lopulta lentää koneella. Ajattelin, että en aio nousta kahteenkymmeneen kilometriin saakka, vaan viisituhatta metriä olisi minulle tarpeeksi. Silloin minun ei olisi tarvis sonnustautua avaruuspuvun tapaiseen asukonaisuuteen. Ikävä kyllä uni päättyi ennen kuin pääsin lentämään.

torstai 16. marraskuuta 2017

Hiljaa lyödään jaloista oveen: osa 2

Julkaisin 25.10. Herran vuonna 2017 blogissani merkinnän Näyttöjen sinertävähkö värimaailma aiheuttaa univaikeuksia.

Olen sittemmin huomannut kaksi asiaa asiaan liittyen. Sen, että Windows 10 sisältää nk. yövalo-ominaisuuden itsessään. Ja sen, että helppokäyttöisten työpöytä-Linuxien klassinen lippulaiva Ubuntu Linux myöskin sisältää sen. Valitettavasti itse käyttämäni Cinnamon-työpöytäympäristöllä varustettu Mint Linux ei niin tee, vaikka muuten tämä on kamalan uudenaikainen ja hieno Linuxin levitysversio. Onneksi olin löytänyt asiaa auttavan kolmannen osapuolen sovelluksen Linuxin levitysversioni pakettienhallinnan kautta.

Olen sen verran jo ehtinyt testailla yövaloa niin Android-kännykälläni kuin kannettavalla PC:lläni, että voin sanoa kokemuksen vankalla rinta-äänellä, että keskiyön jälkeen on sellainen olo kuin ryyppäisi Nukkumatin kanssa. Siitä mukava ryyppääminen on kyseessä, että siitä ei seuraa seuraavana päivänä krapulaa. Tosin kunnollinen nousuhumala jää myös kokematta. Vähän kuin siis niin kuin nauttisi kannabista ilman sen huumaavaa ainesosaa tetrahydrokannabinolia pelkällä kannabidiolilla.

Luulen tähänastisen yövalon kokeiluni saldon olevan ainakin siinä mielessä myönteinen, että nykyään minun tekee sen ansiosta mieli mennä aikaisemmin nukkumaan kuin ennen vanhaan olin tavannut tehdä.

PS. 17.11.2017: Pienin pikkuveljeni mainitsi Facebook-kommentissaan f.lux:n sopivana yövalosovelluksena. Siitä löytyy versiot niin Windowsille, Mac OS X:lle, iPhonelle, Androidille kuin työpöytä-Linuxillekin. Jälkimmäinen versio on ikävä kyllä komentorivipohjainen, joten Linuxin käyttäjien kannattaa mahdollisesti käyttää ensimmäisessä aiheeseen liittyvässä blogimerkinnässäni mainitsemaani Redshift-sovellusta, mikäli käyttämässään Linuxin levitysversiossa ei ole vakiona mukana yövalo-ominaisuutta.

...
PS. 30.11.2017. Kävi ilmi, että uusimmassa käyttämäni Mint Linuxin versiossa ao. yövalo-sovellus Redshift on oletuksena asennettuna.

tiistai 14. marraskuuta 2017

Kirja-arvostelu: Federico Axat: Viimeinen mahdollisuus

Federico Axat on argentiinalainen kirjailija. Tulin lukeneeksi äskettäin hänen vuonna 2016 ilmestyneen romaaninsa Viimeinen mahdollisuus. Juonesta voin paljastaa tärkeimmän eli sen, että kirjan aivan alussa sen päähenkilö Ted, tavallinen keskiluokkainen perheensisä, on aikeissa tehdä itsemurhan. Juuri kun hän on aikeissa ampua työhuoneessaan kuulan kalloonsa, joku alkaa rynkyttää hänen kotinsa ala-ovea huutaen samalla, että tämä on hänen viimeinen mahdollisuutensa.

Ja siitä alkaakin eräänlainen jännitystarina, jossa selvitetään sitä, mikä onkaan totta ja mitä onkaan todellisuudessa tapahtunut. Voin paljastaa myöskin sen, että tarinassa on mukana myöskin mielenterveysteemaa.

Axatin romaanissa keritään pikku hiljaa todellisuutta auki. Sillä on kestävä ja toimiva rakenne, vaikkakin minua välillä ärsyttivät siihen ahdetut takaumat, vaikka sitten kyllä ymmärsin, että ne ovat välttämättömiä tarinan ymmärtämisen kannalta.

Kirja herätti minussa myöskin mielenkiintoisen kysymyksen: Näkevätkö jotkut ihmiset todella eläimiä?

Hämmästyttävää kirjassa oli se, että vaikka siinä on viisisataa sivua, niin se ei menettänyt minusta otettaan. Pirulainen.

Federico Axat pääsi kertaheitolla lempikirjailijoideni joukkoon.

maanantai 13. marraskuuta 2017

Miksi Irakissa puuhataan oikeutta solmia avioliitto 9-vuotiaan kanssa

Nyt on kohistu suuresti siitä, että Irakin parlamentissa on merkittävä joukko ihmisiä, jotka haluaisivat saattaa voimaan mahdollisuuden solmia avioliitto yhdeksän vuotta täyttäneiden tyttöjen kanssa.

Oikeinajattelevat suomalaiset toimittajat ja julkaisut eivät viitsi kertoa, mihin näiden tyyppien kohauttava hanke perustuu. Se perustuu islamin 600-luvulla jKr. Arabian niemimaalla perustaneen profeetta Muhammadin elämäntapaan. Eri islamilaisten lähteitten mukaan kun tämä solmi avioliiton 6- tai 7-vuotiaan Aisha-nimisen tytön kanssa. Hän pani avioliiton täytäntöön tytön ollessa 9-vuotias. Ja kun islamin piirissä on alusta alkaen uskottu, että profeetta Muhammad on elämäntavan puolesta täydellinen ihminen ja teologisissa kysymyksissä erehtymätön, niin soppa on valmis.

Tästä syystä siis monet irakilaiset haluaisivat, että miehet voisivat solmia avioliiton 9-vuotiaan kanssa.

Jotkut muslimit ovat esittäneet, että profeetta Muhammadin naimisiinmeno 6- tai 7-vuotiaan tytön kanssa on ihan okei, koska Aisha oli ikäisekseen harvinaisen kypsynyt yksilö.

Suomi on kuitenkin sillä lailla islamilaistunut maa, että maassamme on lailla kiellettyä esittää, että profeetta Muhammad olisi tehnyt jotenkin väärin mennessään naimisiin 6- tai 7-vuotiaan tytön kanssa ja pannessaan avioliiton täytäntöön "vaimon" ollessa yhdeksänvuotias.

Tämä profeetta Muhammad määritti myös muslimin ihmisarvon korkeammaksi kuin ei-muslimin ja miehen ihmisarvon korkeammaksi kuin naisen. Ja määritti myöskin islamilaisen pukeutumisnormin. Sekä määräsi seuraajansa tappamaan häntä kyseenalaistavat, kehotti valloittamaan miekalla maailman islamille ja myönsi muslimimiehille oikeuden orjuuttaa islamia vastustavat ja raiskata naispuolisia orjia.

Mutta keitä me olemme kyseenalaistamaan muiden uskonnollisia aatteita!!

perjantai 10. marraskuuta 2017

Järjettömään maahanmuuttopolitiikkaan liittyen

Filosofi Jukka Hankamäki oli blogissaan 4.8.2017 julkaisemassaan merkinnässä Serlaa sen olla pitää lausunut seuraavaa:
Entä tulokset? Mäntän Serlachius-museossa on näytteillä postmodernia nykytaidetta. Päähuomion keräävät EU:n tähtilipusta tyylitelty piikkilankakuvio ja pakolaisten käyttämäksi sanottu Volga-auto, jonka kojelaudalla pyörii syyrialaismiesten ilmoituksia paikallisesta deittipalvelusta. Ilman selitystä nämä teokset eivät avaudu, ja siksi näyttelyyn on liitetty myös kaksisataasivuinen kirja, jolla on sama nimi: ”Rajat kiinni”.

Kirjan esipuheessa Pauli Sivonen taivastelee olevan mahdotonta, että nykymaailmassa, jossa ihmiset liikkuvat vapaasti, pidettäisiin yllä valtioiden rajoja. Sivosen tavoin ajateltaessa vierasperäisten väestöjen poliittisista pyyteistä ja valtapyrkimyksistä tehtäisiin kuitenkin oikeutuksen peruste, mikä on filosofisesti katsoen varsin hullu ajatus yleisestä historiasta väitelleeltä tohtorilta.
Ja Jaskan pauhantaa -blogissa uusintana 10.6.2017 julkaistuneessa merkinnässä Todistamisen taakka, jossa muun ohella esitellään koulutehtäviä, mitä ihmiset voisivat halutessaan tehdä, oli lausuttu seuraavaa:
4. Suomestakin on muutettu muualle. Aikoinaan Pohjois-Amerikkaan, Australiaan ja Ruotsiin muutti satoja tuhansia suomalaisia.

Tehtävä: Osoita, että nämä maat ottivat innolla siirtolaiset vastaan tarjoamalla heille ilmaisen elatuksen, kansalaisuuden, tulkkipalvelut ja positiivisen syrjinnän periaatteen vaatimatta vastineeksi esim. työpanosta, sulautumisesta nyt puhumattakaan.
Itse esitän kysymyksen. Itse asiassa kaksi. Jos Amerikan intiaaneilla olisi ollut kyky harjoittaa haluamansa laista maahanmuuttopolitiikkaa eli heillä olisi ollut myös muskelia toimia asiassa kuten haluavat, niin millaista maahanmuuttopolitiikkaa he olisivat harjoittaneet? Entä millaista maahanmuuttopolitiikkaa heidän olisi kannattanut harjoittaa?

torstai 9. marraskuuta 2017

Hengellinen vaellukseni

Jos tämän blogimerkinnän aihe ahdistaa, niin voit mennä vaikka tälle interwebin sivulle klikkaamalla linkkiä. Ja nyt se alkaa:

Rippikoulun melkein jätin käymättä, kun olin pieni. En ollut tajunnut, että sen käyminen on kauhean tärkeä juttu. Kävin sen sitten vuoden luokkatovereitani myöhemmin.

Jossain vaiheessa myöhemmin erosin joistakin syistä Suomen virallisesta evankelisluterilaisesta kirkosta.

Kuitenkin jo melko nuorena minussa oli elänyt jonkinlainen halu olla kristitty.

Minulle oli tärkeää kristillinen moraali. Luulin, että ihminen kykenee elämään sen mukaisesti. Luulin, että se onnistuu, kun vain tarpeeksi yrittää. Mutta en onnistunut.

Kaksikymmentäkaksi vuotta täytettyäni luin luterilaisen teologian tohtorin T. P. Virkkusen kirjan Uskonto ja maailmankuva. Virkkunen esitti kirjassaan psykologian klassikon Jean Piaget'n töihin perustuen, että kaikkien 'uskontojen' maailmankuva vastaa jotakin yksilön kognitiivisen kehityksen kehitysastetta. Vasta aikuisella ihmisellä on mahdollisuus 'valita' kaikenlaisten maailmankuvien välillä.

Seuraavaksi luin saman kirjoittajan kirjan Yksikön uskonnollinen kehitys, jossa Virkkunen kuvaa yksilön uskonnollista kehitystä suomalaisen uskonnollisen tradition (tai traditioitten) piirissä. Uskonto ja maailmankuva perustui pitkälti tähän kirjaan.

Sitten rupesin lukemaan uudestaan maanmainiota teosta Uskonto ja maailmankuva. Sitä lukiessani se iski. Tajusin kristinuskon perusasian: Ihminen ei kykene elämään kristillisten ihanteitten mukaan omien, Jumalasta irrallisten mahdollisuuksiensa varassa. Siksi Jumala ei vaadikaan ihmiseltä mitään. Sen sijaan hän antaa lahjana mahdollisuuden perustaa suhteensa Jumalaan yksin, vain ja ainoastaan Kristuksen sovitustyöhön. Sitä kautta ihminen tulee vedetyksi Jumalan voimavaikutuksen piiriin. Homma alkaa toimia, kunhan muistaa lopettaa yrittämisen suhteessa Jumalaan.

Rupesin samassa ihmettelemään niitä ihmisiä, jotka sanovat, että ihmisen pitää "tulla uskoon", koska kerran minusta näytti siltä, että asia on ensisijaisesti Jumalasta kiinni, ei ihmisestä itsestään tai muista ihmisistä, jotka häneen vaikuttavat.

Kristinuskon perusasian oivaltaminen teki minulle hyvää.

Välihuomautuksena mainitsen siitä, että myöhemmin julkaisin perustamillani nettisivuilla esityksen T. P. Virkkusen ao. uskonnonfilosofisesta ajattelusta. Se on itse asiassa hieman laajennettu versio maanmittausalaa opiskellessani tekemästäni esitelmästä.

Oivallettuani asian – tätä ilmaisua olen sen jälkeen mielelläni käyttänyt – minun teki mieleni löytää itselleni sopiva kristillinen seurakunta. Isäni puoleisessa suvussa oli jokunen helluntailaisia. Joskus kävinkin helluntailaisten tilaisuuksissa, mutta aivan niin fundamentalistista kristinuskon muotoa lähellä en halunnut olla. Vähällä kuitenkin piti, ettei Myyrmäen helluntaiseurakunta kastanut minua. Olin erään tutun helluntaiseurakunnan vanhimmiston jäsenen kanssa tullut siihen tulokseen, että vaikka en liittyisi seurakunnan jäseneksi, niin se voisi silti kastaa minut. Onneksi tilaisuus meni kuitenkin sopivasti ohi, kun ao. seurakunnassa tuli esille joitain muita kiireitä.

Kristinuskon perusasian oivaltamiseen liittyi minulla sekin, että alusta alkaen olin kannattamatta nykyisinkin suosittua oppia ikuisesta helvetinpiinasta. Itse asiassa näkemykseni siitä asiasta johtui omalta osaltaan T. P. Virkkusen vaikutuksesta. Minusta ko. oppi on perverssi. Tein siitäkin aiheesta nettisivun. Ja nettisivuni Jeesuksen elämä ja raikkaudet on myöskin tässä yhteydessä mainitsemisen arvoinen.

Vuoden 1995 syksyllä kävin kerran Helsingin Annankadulla sijaitsevassa vapaaseurakunnassa. Siellä sain tietää, että myöskin Vantaalla, Hiekkaharjussa, oli vapaaseurakunta. Seuraavaksi tieni kävi sinne.

Olin vuonna 1994 käynyt yhdellä kurssilla, ja siellä olin tutustunut uudestaan erääseen lapsuudenystävääni nimeltä Pasi. Tämä oli taustaltaan adventisti, mutta sellaiseksi suhteellisen vapaamielinen. Hän pani merkille enemmän tai vähemmän piilevän skeptisen asenteeni. Hän sanoi minulle, että minähän epäilen kaikkea.

Uusi vapaakirkollinen tuttuni Riitta taas sanoi minulle kerran, että olisin varmaankin agnostikko, jos Jumala ei olisi vaikuttanut minuun.

Kävin Hiekkaharjun seurakunnassa hyvän aikaa melko säännöllisesti, vaikka seurakunta sijaitsi melko lailla toisella puolella Vantaata sieltä, missä asuin. Ja kun en autoa omistanut, niin yleensä saavuin paikalle bussin avulla. Joskus sain kuitenkin lainattua vanhemmiltani autoa.

Mitä tulee Vapaakirkkoon, niin eräs tuttuni kuvaili sitä sanomalla, että vapaakirkolliset ovat vähän kuin helluntailaiset, mutta järkevämpiä.

Itse asiassa vapaaseurakunnassa jotkut kävijöistä myöskin nk. puhuivat kielillä, mikä voi montaa ihmistä oudoksuttaa, mutta olin itse varsin tottunut siihen helluntailaisten kontaktieni vuoksi.

Luin myöskin eräästä Suomen virallisen evankelisluterilaisen kirkon uskonnon oppikirjasta luonnehdinnan, että Suomen vapaakirkko on oppinsa ja uskonnonharjoituksensa puolesta ikään kuin Suomen virallisen evankelisluterilaisen kirkon ja Helluntaiherätyksen välimuoto.

Voit niin halutessasi käydä lukemassa nettisivuiltani vanhan selostukseni Suomen vapaakirkko, jonka jäsen olin yhteen aikaan, ja suhteeni siihen.

Niin, siitä, kun olin alkanut käydä Vantaan vapaaseurakunnassa, ei kestänyt kauhean montaa viikkoa siihen, kun minut kastettiin. Olin pyytänyt seurakunnan vanhimmiston puheenjohtajalta kasteelle pääsyä. Tämä sanoi siihen ensin, että Vapaakirkossa ei ole pakko mennä kasteelle. Totesin siihen, että minä kuitenkin haluaisin tehdä niin.

Ekumeenisen raikkauden merkeissä seurakuntamme pastori kastoi minut Tikkurilassa Minttutien helluntaiseurakunnan tiloissa, koska Vantaan vapaaseurakunnalla ei ollut omaa kasteallasta.

Joku muukin kastettiin samalla kertaa. Pidin mielestäni kauhean hienon puheen kasteen jälkeen. Siinä vaiheessa, kun huomasin pastorissa hermostumisen merkkejä, päätin lopettaa.

Sotkin kuitenkin asian omalääkityksen avulla, joka aiheutti minulle pitemmänoloisen masennuskauden.

Osaltaan asia liittyy varmaankin masennukseenkin, mutta minua alkoi ajan myötä yhä enemmän risoa se, että saarnastuolissa aina silloin tällöin mainittiin ikuinen helvetinpiina. Siitä huolimatta onnistuin käymään seurakunnan tilaisuuksissa, mukaan lukien kodeissa järjestettävät minitilaisuudet, aina silloin tällöin.

Liittymisestäni ei kestänyt kuin joitakin vuosia, kun jo erosin aiheen vuoksi kirkosta.

Toinen asia, joka takaraivon perällä oli jyskyttänyt, oli teodikeakysymys, jossa on kyse siitä, että miten rakastava Jumala voi sallia kaiken pahan ja turhan kärsimyksen, joka luomakuntaa kiusaa. Kaiken maailman asiaa pehmentäviä selityksiä kyllä keksin ja kuulin, mutta en sittenkään saanut ongelmaa kokonaan pois mielestäni.

Nykyään olen suhteellisen pirteä poika taas, mutta asia jurnutti mieltäni välillä melko kauhealla tavalla. Ja masennushan siihenkin vaikutti omalta osaltaan.

Olin pitänyt kaiken aikaa kuitenkin kysymystä Jeesuksen olemisesta Kristus eräällä tavalla empiirisenä kysymyksenä, koska kerran Jumala oli tullut elämääni.

Kuitenkin aikaa myöten keksin kaiken maailman kristinuskoa nakertavia asioita maailmasta ja siitä, miten se toimii. Minun oli vaikea enää uskoa rukouksen voimaan. Mutta Jeesusta Kristuksena en kieltänyt sitten millään. Eräänlaisena ajatteluni saranapisteenä voidaan pitää ajatuksiani, jotka kokosin vuoden 2015 joulukuussa blogikirjoitukseeni On kuin olisin keksinyt uuden kristillisen uskonsuunnan.

Minua nakersi tässä vaiheessa se, että on kuin Jeesus olisi olemassa, mutta mikään muu asia kristinuskossa ei ollut kauhean vahvasti perusteltu.

Vuoden 2016 alkupuoliskolla rupesin sitten miettimään sellaista, että mitäs jos Jumalan Pyhän hengen voiman saa, vaikka ei uskoisikaan Jeesukseen Kristuksena. Tein sitten uskonhypyn, vai oliko se Salto mortale, kuolemanhyppy, eli pyrin jonkin aikaa välittämättä Kristuksesta avautumaan Jumalan voimalle suoraan.

Koin jonkinlaisia henkisiä vaikeuksia "tieteellisen kokeeni" vuoksi. Huomasin, että homma ei toimi ihan niin hyvin kuin sen pitäisi. Niinpä palasin takaisin uskomaan Kristukseen Jumalan poikana. Tosin tässä vaiheessa uskoni oli jo pelkästään instrumentalistista laatua. Uskoin Jeesukseen Kristukseen, koska se tietyltä osin aiheutti myönteisen vaikutuksen. En kuitenkaan ollut enää sitä mieltä, että Jeesus väistämättä olisi Kristus.

Loppuvuonna keksin, että voisin avautua Pyhän hengen voimalle siten, että avaudun maailmankaikkeudelle. Huomasin, että nyt homma ainakin jossain määrin toimii paremmin.

Jos kaikkivaltias Jumala kuitenkin on Kristuksen isä, niin siinä tapauksessa hän on hyvin suvaitsevainen minua kohtaan.

Olen kyllä miettinyt, että jonkinlainen sokeampi tai vähemmän kyseleväinen usko olisi voinut auttaa minua aikoinaan elämään suhteellisen mukavaa elämää. Mutta ei taida olla tarpeeksi minun juttuni, että nyt vanhemmiten sellaiseen voisin ruveta. Tai olisin edes koskaan voinut.

Kuluvan Herran vuoden 2017 tammikuussa tulin myöskin liittyneeksi Suomen Skepsis-yhdistyksen jäseneksi. Vaikka minulla ei ole tieteellisiä meriittejä eikä yliopistokoulutustakaan käytynnä läpi. Mutta eipä ole sarjakuvapiirtäjä Pertti Jarlallakaan. Halusin tukea yhdistystä jäsenyydelläni sekä saada samalla kotiin kannettuna yhdistyksen Skeptikko-lehden.

Myönnän kuitenkin, että minussa elää jonkinlainen tarve uskoa itseäni suurempaan, jonkinlainen ikuisuuden kaipuu. Mutta sitä pitää pärjätä sillä mitä on.

Ymmärrän uskonnollisuutta ja jossain määrin erilaisia taikauskoisuuden muotojakin, koska ne nousevat suoraan ihmisyydestä. Niitä ei saa kitkettyä ihmisestä pois. Mutta jos ihminen esittää tämänpuoleista maailmaa koskevia väitteitä, niin niitä on lupa tarkastella kriittisesti. Ainakin minun mielestäni. Ja kysymys totuudesta on toisellakin tapaa polttava. Vaikka olisi kuinka mukava tahansa uskoa, niin uskonnolliselle vakaumukselle ei minun mielestäni ole kovin vahvoja perusteita. Ellei sitten turvauduta fideismiin eli uskota siksi, että huvittaa, vaikka vahvoja todisteita ei olekaan.

Itselläni kun ei ole luonnontieteellistä koulutusta, vaan olen lähinnä kielistä kiinnostunut tietokonenörtti, niin minulla ei ole sitä etua puolellani, että tieteellinen ajattelu antaisi minulle melkein kokonaisen maailmanselityksen. Mutta pärjään kuitenkin.

Marxilaisuus "tieteellisenä maailmankatsomuksena" on myös ammuttu mahdollisimman perusteellisesti upoksiin, joten ei politiikastakaan ole apua, vaikka olenkin melko paljon siitä kiinnostunut.

En usko Jumalaan. Jumala merkitsee minulle tätä nykyä ennen kaikkea hyvää kirjallista tehokeinoa. Jossain määrin jumalasuhteeni on samanlainen kuin oli ollut Albert Einsteinilla.

Joitakin päiviä sitten eräs minut pitempään tuntenut tuttuni oli laukonut minut nähdessään, että minusta on tullut uskovainen, kun minulla on kaulassa risti. Tuttuni huomiokyky oli kuitenkin herpaantuneen oloinen, sillä olin kantanut ko. ristiä vuodesta 2008.

En koe, että ristin kantaminen kaulassani on jotenkin ristiriitaista. Kuten muinaiset juutalaiset pitivät parthialaisista siksi, että nämä eivät juutalaisten tapaan myöskään tehneet Jumalasta kuvaa, niin itse koen, että oma puolihengellinen maailmankatsomukseni on jossain määrin lähellä kristinuskoa. Ja sitä paitsi henkilökohtaisesti pidän edelleen Jeesuksesta. Tämä on kuin hengellinen versio Spartacuksesta. Spartacuksen kuoleman taistelussa ja Jeesuksen ristiinnaulituksi tulemisen välillä kului aikaa noin sata vuotta.

Myöskin tapaan kirjoittaa blogeihini aina välillä "Herran vuonna", ja teen näin aiheuttaakseni ihmisissä reaktioita. Osittain samasta syystä käytän ilmaisua "neekeri".

Pidän Jumalaa mielenkiintoisena hypoteesina, mutten näe, että asia voisi tuottaa joskus mielenkiintoisen sekä hedelmällisen tutkimusohjelman.

Olen ihmetellyt sitä, miten minusta olisi mukavampaa uskoa maailmamme ulkopuolella vaikuttavaan simulaation tekijään kuin varsinaiseen Jumalaan. Simulaation tekijä tai käyttäjä kuitenkin jossain määrin olisi kuten me, eli "luotu" olento, ei absoluutti, kuten Jumala.

Toisaalta kyseisenlainen olento voisi myöskin keksiä jotain yhtä perverssiä kuin ikuinen helvetinpiina. Luodun olennon tekemänä sellainen ei tietenkään olisi kirjaimellisesti ikuinen tai iankaikkinen, mutta simulaation tekijä voisi tietenkin saada ajan siellä tuntumaan varsin ikuiselta.

Ja toisaalta usko simulaattoriin on vain eräänlaista uskoa Jumalaan joka tapauksessa, vaikkakin maallistunutta sellaista. Kyseessä on todistamaton väite. Joten siksikin on parempi, että lopetamme puheen maailmasta simulaationa tähän. Ja alamme lukea neuvostoliittolaisen avantgarden suurimman nimen Daniil Harmsin tuotoksia.

Voidaan sanoa, että olen tieteellistä metodia kunnioittava puolihengellinen ihminen. Minut voi joku joskus nähdä kävelemässä julkisella paikalla ja nostamassa kämmenet sisäänpäin käteni eteeni ylistysasentoon. Ylistän jotakin, jota en osaa kovin hyvin kuvailla. Mukaillen Mika Waltarin historiallisen romaanin 'Sinuhe egyptiläinen' päähenkilön sanomaa faarao Ekhnatonille (toisen translitteraation mukaan nimi on Akhenaten) voisin sanoa:

"Tunnen Jumalan, jos juuri hän on jokin minussa ja jokin tietoni ulkopuolella, jokin kaiken ihmistiedon ulkopuolella ja yläpuolella. Mutta muulla tavoin en häntä tunne."

Waltarin tekstissä oli Jumalan tilalla Aton, jonka faarao halusi korottaa Egyptin ja egyptiläisten ainoaksi jumalaksi. Se jumaladieetti epäonnistui.

tiistai 7. marraskuuta 2017

maanantai 6. marraskuuta 2017

Uusnatseilla on samantapaisia näkemyksiä Israelista kuin edistyksellisillä

Jokunen vuosi sitten minä selailin ja lueskelin uusnatsistisen Suomen vastarintaliikkeen sivuja. Paitsi että minulle tuli mieleen "vittu mitä paskaa!", niin tein myöskin sellaisen havainnon, että näillä uusnatseilla on samantapaisia näkemyksiä Israelista kuin nykysuomalaisilla edistyksellisillä. Toivottavasti tämä ei tarkoita sitä, että kansallissosialismi on hyvä juttu!

PS. Itse kannatan Israelin olemassaolon oikeutta, eli minulla näkemys asiasta on erilainen kuin Suomen vastarintaliikkeellä.

lauantai 4. marraskuuta 2017

Natsien jättimäiset rakennusurakat, saakeli

Olen välillä katsonut telkasta Natsien jättimäiset rakennusurakat -ohjelman jaksoja. Ne ovat kammottavia. Ensinnäkin ohjelmaan valitut Hitlerin näyttelijät ovat täysin epäaidon näköisiä. Tässä välissä teen kunniaa Hillerin viimeisistä päivistä kertovalle vuonna 2004 julkistetulle Perikato-elokuvalle (saks. Der Untergang), sen tekijöille ja sen pääosan näyttelevälle Bruno Ganzille. Ja toiseksi, on täysin kammottavaa, kun saksaa puhuvien näyttelijöiden päälle on dubattu saksalaista ääntä "aidosti" matkiva englanninkielinen puhe. Millaiset ihmisperseet ovatkaan tätä ohjelmaa olleet tekemässä!!

perjantai 3. marraskuuta 2017

Saksalaisfobia (lyhyt viisaus)

Nykyään kun puhutaan islamofobiasta, niin voitaisiin yhtä hyvin kysyä, että johtuiko länsivaltojen ja Neuvostoliiton sota natsi-Saksaa vastaan irrationaalisesta saksalaisuuden pelosta eli saksalaisfobiasta. Taikka kansallissosialismifobiasta.

keskiviikko 1. marraskuuta 2017

Ns. vastuullisen sananvapauden kannattajille

Jotkut kannattavat ns. vastuullista sananvapautta. Se eroaa oikeasta sananvapaudesta siinä, että sen vallitessa ihminen voi joutua vaikeuksiin virkavallan ja joskus ehkä muidenkin tahojen taholta, jos hän sanoo enemmän tai vähemmän julkisesti jotain sellaista, mistä merkittävässä yhteiskunnallisessa asemassa olevat ihmiset eivät pidä.

Ns. vastuullisen sananvapauden kannattajien kannattaisi miettiä sellaista, että miltä heistä itsestään tuntuisi sellainen, että heidän omat mielipiteensä olisivat jonain päivänä ja jossain vallitsevassa yhteiskunnan tilassa sellaisia, mitä ei kannattaisi koskaan julki tuoda seurausten pelossa.

tiistai 31. lokakuuta 2017

Mistä ennen kaikkea näkee yhteiskunnan sivistystason

Yhteiskunnan sivistystason näkee ennen kaikkea siitä, missä määrin siinä on sallittua kritisoida sekä myös pilkata eri näkemyksiä ja uskonnollisia figuureja, vaikka nämä olisivat jonkun mielestä kuinka pyhiä tahansa.

maanantai 30. lokakuuta 2017

Lyhyt mietelmä kuolemasta

Elämässä on yksi hyvä puoli: se päättyy joskus. Ja sitä odotellessa voi katsoa, josko tapahtuisi jotain mielenkiintoista.

perjantai 27. lokakuuta 2017

Jos tulisi pakolaisia kansallissosialistisista maista

Jos olisi olemassa kansallissosialistisia maita, ja jos niistä tulisi Suomeen turvapaikanhakijoita, ja jos joku näistä sitten kritisoisi muiden turvapaikanhakijoiden asennetta kansallissosialistiseksi, niin jotkut kantasuomalaiset moittisivat häntä sanomalla, että onko hän unohtanut taustansa ja onko hän kansallissosialismifoobikko.

keskiviikko 25. lokakuuta 2017

Näyttöjen sinertävähkö värimaailma aiheuttaa univaikeuksia

Eräässä näkemässäni piirroksessa käsitellään kappaleen Sininen uni kohtaa, jossa sanotaan "Joka ilta kun lamppu sammuu ja saapuu oikea yö, niin Nukkumatti nousee ja ovehen Hiljaa lyö". Jos tuo perustuisi tositapahtumiin, niin olisipa kyseisellä Hiljalla melko lailla maailman kaamein elämä: joka ikinen yö häntä lyötäisiin jaloista kiinnipitäen oveen...

Tietokoneitten ja mobiililaitteitten näytöistä ulostuleva sinertävähkö valo muistuttaa auringonvaloa. Siksi se saa ihmisen sisäisen kellon luulemaan illalla ja yölläkin, että on vielä päivä. Ja sehän tarkoittaa sitä, että ei tarvitse eikä pidä nukkua.

Tietokonelaitteiden näyttöjen valo onkin yksi suurimmista univaikeuksien aiheuttajista länsimaissa nykyään. Ja saattaapi näin olla vaikka Ugandassakin.

Joitakin päiviä sitten vanha tuttu tietokonenörtti soitti ja kertoi asentaneensa laitteeseensa sovelluksen, joka muuttaa sen ulos säteilemää valoa sillä lailla, että se ei enää pidä hereillä. Päätin itse sitten tehdä saman tempun omille laitteilleni.

Näin ollen asensin Nokia kolmoseeni, jossa käyttöjärjestelmänä Android, iBlue -nimisen sovelluksen. Siinä saa määritettyä automaattisen aloitusajankohdan ja lopetusajankohdan. Pistin yövalon alkamaan klo 00.00 ja päättymään klo 9.00. Jos mielenkiintoinen aloitusaika pistää silmään, niin tapaan mennä nukkumaan vasta joskus ennen kello kolmea.

PC-tietokoneessani asensin Mint Linux -käyttöjärjestelmääni Redshift-nimisen sovelluksen. Se ottaa huomioon auringon aseman ja sen mukaan säätää pikku hiljaa näytön värimaailmaa. Ikävä kyllä omat nukkumistottumukseni ovat sellaisia, ettei ko. ominaisuudesta ole minulle mitään hyötyä. Sovelluksesta saa tarpeen vaatiessa päälle myöskin automaattisen käynnistymisen. Siis se käynnistyy aina kun käyttöjärjestelmään kirjautuu sisälle, joten se olisi silloin aina päällä. Otin ominaisuuden kuitenkin pois päältä, koska se alkaa muuten automaattisesti säätämään värimaailmaa aivan liian aikaisin. Nykyään siis käynnistän sovelluksen käsin käyttöjärjestelmäni ohjelmavalikon kautta n. klo 00.00.

Sovellukset vaihtavat oletuksena näytön värisyyden hiukan ruskean puolelle. Siksi niitä käyttäessä ei kannata välttämättä editoida kuvia tai videoita. iBlue-sovelluksessa voi myös valita jonkin toisen värisyyden, mutta luulisin, että sellainen saattaisi olla jopa hiukan vahingollista unensaannille.

Jatkan sovellusten testaamista. Luultavasti toimivat. Mutta tarkkailen itseni ja aivojeni tilaa silmä kovana öisin.

Kyseisenlaisia sovelluksia luultavasti löytyy Microsoft Windowsillekin. Mutta en voi ainuttakaan sovellusta siihen käyttöympäristöön suositella, koska yhdessäkään tietokonelaitteistani, joita on yhteensä kolme kappaletta (ja joista yksi on tällä hetkellä lainassa yhdellä kaverilla), ei ole Windowsia asennettuna.

...
PS 17.11.2017:

Pienin pikkuveljeni mainitsi Facebook-kommentissaan f.lux:n sopivana yövalosovelluksena. Siitä löytyy versiot niin Windowsille, Mac OS X:lle, iPhonelle, Androidille kuin työpöytä-Linuxillekin. Jälkimmäinen versio on ikävä kyllä komentorivipohjainen, joten työpöytä-Linuxin käyttäjien kannattaa mahdollisesti käyttää yllä mainitsemaani Redshift-sovellusta, mikäli käyttämässään Linuxin levitysversiossa ei ole vakiona mukana yövalo-ominaisuutta.

Ja kirjoitin muuten lyhyen jatkon yllä olevalle blogitekstilleni. Hieman olen ehtinyt jo Redshiftiäkin käyttää: Hiljaa lyödään jaloista oveen: osa 2.

...
PS. 30.11.2017. Kävi ilmi, että uusimmassa käyttämäni Mint Linuxin versiossa ao. yövalo-sovellus Redshift on oletuksena asennettuna.

maanantai 23. lokakuuta 2017

Miehen synnyttäminen on kivuliaampaa kuin naisen (lyhyehkö teksti)

Nykyään kun puhutaan siitä, että mieskin voi synnyttää. Minusta miehen synnyttäminen on kivuliaampaa kuin naisen. Tämä johtuu siitä, että mies joutuu synnyttämään peniksensä kautta. Minulla itselläni ei ole asiasta omakohtaista kokemusta, mutta järkeni sanoo näin olevan.

perjantai 20. lokakuuta 2017

Rastat ovat kulttuurista appropriaatiota

Nykyään puhutaan paljon kulttuurisesta appropriaatiosta eli kulttuurisesta omimisesta. Siinä on kyse siitä, että on jonkin kansan tai etnisen ryhmän kulttuuriin kuuluva piirre, jota toiseen kansaan tai etniseen ryhmään kuuluvat kopioivat luvatta omaan käyttöönsä.

Otan esimerkiksi rastat. Paitsi jotkut valkoiset, niin varsinkin monet Amerikan neekeriväestöön kuuluvat ihmiset tykkäävät laittaa hiuksensa rastoiksi. Neekerit eivät, eivät edes jamaikalaiseen tai yhdysvaltalaiseen neekeriväestöön kuuluvat, ole kuitenkaan keksineet rastoja ja ottaneet niitä ensimmäisenä käyttöönsä.

Rastoja ovat nimittäin ensimmäisinä käyttäneet jo 1600 eKr. minolaiset. Täten Amerikan neekerit ovat syyllistyneet niiden suhteen kulttuuriseen appropriaatioon, ja kaikki edistykselliset ihmiset siksi halveksivat heitä.

Miksi minä kirjoitin ja julkaisin tämän tekstin? Kai minä olen sen verran liberaali.

torstai 19. lokakuuta 2017

Nimitys "Hullut päivät" loukkaa erästä Vihreitten jäsentä

Eräs minulle suhteellisen läheinen ihminen oli lausunut seuraavaa eilen Facebookissa:
Ammattiloukkaantujat taas vauhdissa. Kenellä tulee Hulluista päivistä mieleen mielenterveysongelmaiset??

Koetko vahingoniloa skitsofreenikoita kohtaan aina kun käyt Stockalla? Hymähteletkö halveksuvasti masentuneille alennuskahvinkeitintä ostaessasi?
Tässä on kyse siitä, että kuten Ylen uutisessa on sanottu, niin Vihreiden puoluevaltuuskunnan varapuheenjohtaja Miikka Keränen vaatii Stockmannia luopumaan Hullut päivät -nimen käytöstä. Yhtiölle lähettämässään kirjeessä Keränen on lausunut mm. seuraavaa:
Mielestäni vaikutusvaltaisella, tunnetulla ja näkyvällä yrityksellä on kannettava vastuuta käyttämänsä retoriikan vaikutuksista. Hulluista puhuminen vähättelee mielenterveysongelmia ja leimaa ongelmien kanssa eläviä, ja siksi Hullut Päivät on lopetettava
Itse olen "alan mies" enkä ole koskaan edes kuvitellut, että yksikään mielenterveyskuntoutuja voisi loukkaantua ilmaisun "Hullut päivät" käytöstä. Yksikään tuntemistani mielenterveyskuntoutujista ja alan työntekijöistä ei ole koskaan ilmaissut minulle olevansa loukkaantunut ilmaisusta tai pitävänsä sitä millään lailla epäsopivana. En ole itsekään koskaan loukkaantunut siitä.

Vihreät on muun ohella tunnettu siitä, että se haluaa ajaa huono-osaisten asiaa, mutta minusta tässä on yritetty taas kerran jonkinlaista hätävarjelun liioittelua. Tehdään ongelmaa sellaisesta, mikä ei ole ongelma. Monille Vihreitten jäsenistä ja kannattajista kuitenkin on tärkeää sellainen asia kuin puolestaloukkaantuminen, mikä aiheuttaa tällaisia huteja.

Jos me jatkaisimme Miikka Keräsen suosittelemalla linjalla, me joutuisimme ennen pitkää lopettamaan puhumisen.

PS. Yksi parhaista ystävistäni on Vihreitten jäsen.

Politiikassa liika on aina liikaa

Kirjoitin äskettäin suhteestani nationalismiin liberaalin lyhyehkön tekstin.

Mielestäni nationalismi on paha asia silloin, jos sitä on todella paljon, kuten kansallissosialismissa oli. Sama pätenee sosialismiin. Mielipiteeni on, että bernsteinilaisessa sosialidemokratiassa sosialismia ei ole liikaa. Pol Potin ja Punaisten khmerien sosialismissa taas sitä oli selvästi liikaa. Lyhyen alle kolmevuotisen valtakautensa aikana Punaiset khmerit toteuttivat oman kansansa kansanmurhan. Varsin moni kuoli Kambodžassa. Kansanmurha oli sen verran mittava, että se vaikeutti jopa kambodžalaisen ruokakulttuurin periytymistä eteenpäin.

Natsi-Saksan hallitsevassa ideologiassa kansallissosialismissa nationalismia oli selvästikin liikaa. Mutta oliko siinä myöskin sosialismia liikaa? Missä raja kulkee? Liberalismiwikin mukaan alkuperäisten natsien ohjelmassa ja käytännön politiikassa oli enemmän sosialismia kuin Suomen Vasemmistoliiton ohjelmassa ja käytännön politiikassa.

tiistai 17. lokakuuta 2017

Media tulee asettaa kontekstiinsa

Median väellä on omat suosikkinsa. Mielestäni voi hyvällä omallatunnolla tehdä oletuksen, että toimittajilla näiden oma puoluekanta vaikuttaa siihen, millä lailla he käsittelevät eri poliittisia puolueita ja näiden toimijoita.

Olen sitä mieltä, että tulisi säätää laki, jonka perusteella toimittajien tulisi aina kertoa, minkä puolueiden ehdokkaita on äänestänyt edellisissä eduskunta-, kunnallis- ja eurovaaleissa. Sellainen puhdistaisi ilmaa. Kansalaiset saisivat asetettua kunkin toimittajan kontekstiinsa.

maanantai 16. lokakuuta 2017

Ohjeita mustalaisille

Suomen mustalaiset ovat vanha etninen vähemmistö Suomessa. Ja tässä kohdassa minun lienee parasta ilmaista, että en nimitä Suomen mustalaisia mustalaisiksi romanien sijaan pahantahtoisuudesta vaan tottumuksesta. Kun minä käytän tätä nimitystä, siinä ei ole mukana minkäänlaista rasismia tai ilkeämielisyyttä.

Suomen mustalaiset ovat ainoa mustalaiskansa maailmassa, joka käyttää erityisiä mustalaisasuja, ja tämäkään tapa ei ole vuosisatoja vanha keksintö. Mustalaishame saattaa joissakin töissä olla epäkäytännöllinen, mutta lisäksi erityinen mustalaisasu haittaa työllistymistä sikälikin, että joissakin töissä vaaditaan työn mukainen asu. Lisäksi se on oiva tapa erottaa mustalaiset ulkonäkönsä puolesta omaksi ryhmäkseen, mikä voi aiheuttaa ennakkoluuloja.

Monilla Suomen mustalaisilla on myös vahva sisäryhmäajattelu eli sellainen, että ajatellaan vain oman porukan olevan oikeita ihmisiä ja muiden olevan sitten sellaisia olentoja, joita voi tarpeen niin vaatiessa kohdella huonommin. Kyseessä on silkka rasismi.

Mustalaisasu ja sisäryhmäajattelu myöskin uusintavat valtaväestön kriittistä asennoitumista mustalaisväestöön kuuluvia kohtaan. Minusta ei kannata itse olla ehdoin tahdoin aiheuttamassa hallaa itselleen ja koko väelleen.

Menneinä vuosisatoina mustalaisia on toki kohdeltu pitkin Eurooppaa huonosti, joskus jopa raa'asti. Heistä on jopa saatettu maksaa tapporahaa. Viimeksi isommin sellaista asennoitumista mustalaisiin ovat ajaneet Adolf Hitler ja natsi-Saksan kansallissosialistit vuosina 1933-1945. Se on kurjaa ja ehdottomasti väärin. Mutta on myös väärin vaatia vain valtaväestöä suhtautumaan vähemmistöihin hyvin ja asiallisesti. Saman kristillisen ja liberaalin lähimmäisenrakkauden vaatimuksen tulee koskea myös vähemmistöjä itseään, myös mustalaisia, omaa käyttäytymistä ja elämäntapaa. Kohdelkaa asiallisesti myös valtaväestöön kuuluvia. Pitemmällä tähtäimellä tällainen asennoituminen sitä paitsi tulee parantamaan mustalaisten asemaa.

En tiedä, tuleeko se koskaan olemaan realistinen mahdollisuus, mutta joskus ehkä maailman mustalaisilla tulee olemaan oma valtio jossain. Jos osa Suomen mustalaisista muuttaisi sinne, niin näillä tulisi olemaan vaikeuksia maassa jo pelkästään mustalaisasujen vuoksi.

lauantai 14. lokakuuta 2017

Katalonia, Katalonia

Tämä kirjoitus ei käsittele ensisijaisesti George Orwellin tositapahtumapohjaista romaania Katalonia, Katalonia (v. 1938 engl. alkup. Homage to Catalonia). Orwell sai kirjaansa aineiston osallistumalla Espanjan vuosina 1936-1939 raivonneeseen sisällissotaan tasavallan vapaaehtoismiliisin riveissä. Kyseessä on pätevä kuvaus tästä sodasta. Kirjassa kerrotaan myös siitä, miten Espanjan marxistileninistit, jotka olivat Moskovan talutusnuorassa, harjoittivat toisinajattelevia sosialisteja kohtaan terroria. Orwell itse pääsi hädin tuskin vainon jaloista hengissä takaisin Englantiin.

1. lokakuuta kuluvana Herran vuonna 2017 Kataloniassa pidettiin kansanäänestys itsenäistymisestä. Kyllä-kanta voitti. Nykyäänhän vielä maa kuuluu Espanjaan. Espanjan keskushallinto lähetti runsain mitoin poliiseja ja santarmeja muualta Espanjasta estämään toimitusta. Asiassa syyllistyttiin myös kohtuuttomaan väkivaltaan, mikä herätti paikka paikoin maailmalla suurta vihastusta. Ja tapahtunut väkivalta on jopa ajanut ennen Katalonian itsenäistymistä vastustaneita asukkaita itsenäisyyden puoltajien leiriin. Ehkä Espanjan poliisitoimen ei ollut poliittisesti viisasta toimia Kataloniassa kuten miehitetyssä maassa.

Katalonialaiset olivat pitkään yrittäneet neuvotella Espanjan keskushallinnon kanssa itsehallintonsa laajentamisesta. Mutta tämä ei ollut ollut kovin myötämielinen ajatukselle ja oli jarrutellut tehden asiassa kaikkensa. Siksi ajatus itsenäistymisestä oli noussut lopulta Kataloniassa melko suosituksi.

Katalonian itsenäistymishanketta johtaa Carles Puigdemont, Jussi Halla-ahon kaltainen sankari, joka ei aseta omaa henkilökohtaista vapauttaan kansansa vapauden edelle.

Koska Espanjan keskushallinto on nyt sössinyt suhteensa Kataloniaan, Katalonialla on todellinen mahdollisuus itsenäisyyteen.

Ylen sivuilla oli julkaistunut uutisartikkeli, jossa Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimuksen verkoston tutkimusjohtaja Juhana Aunesluoma toteaa, että Katalonialle ei ole näkyvissä itsenäisyyttä toistaiseksi. Mies sanoo artikkelissa, että "vasta sitten, kun asiasta päästään neuvottelemaan ja järjestämään laillinen kansanäänestys, voi asia tulla ajankohtaiseksi, mutta ei vielä".

Kysymys taitaakin olla siitä, että salliiko Espanja tulevaisuudessa Katalonian itsenäistymiseen tähtäävät neuvottelut. Jos ei salli, niin silloin Katalonialle ja Puigdemontille ei jää muita kuin Espanjan valtion kannalta laittomia vaihtoehtoja.

Puigdemont ei julistanut kansanäänestyksen jälkeen Kataloniaa välittömästi itsenäiseksi, kuten jotkut olivat pelänneet ja toiset toivoneet, vaan haluaa neuvotteluja Espanjan kanssa. Nyt pallo on sillä.

Espanjan pääministeri Mariano Rajoy todennäköisesti kyllä viheltää pelin pian poikki viemällä perustuslain sen kerran salliessa Katalonialta toistaiseksi autonomian ja alistamalla alueen siten liittovaltion suoraan hallintaan.

On muuten jännä, että Euroopan unioni ja varsin monet EU-maat haluaisivat päästää Yhdistyneestä kuningaskunnasta todennäköisesti eroavan Skotlannin suoraa päätä Unionin jäseneksi, kun taas itsenäistä Kataloniaa ei jäseneksi millään aiottaisi päästää. Mistä johtuu tällainen kaksinaamainen asennoituminen?

PS. Jos Katalonian asiat kiinnostavat, niin Katalonian julkisuusdiplomatianeuvostossa Barcelonassa työskentelevä Janne Riitakorpi on oikea henkilö esittelemään sinulle blogissaan Katalonian ja joskus laajemminkin Espanjan asioita.

II PS. vielä saman vuorokauden sisällä: Lisäsin kirjoitukseen sen nykyisen ensimmäisen kappaleen.

perjantai 13. lokakuuta 2017

Parhaimmat onnitteluni presidenttiparille

Presidenttipari Sauli Niinistö ja Jenni Haukio saa kuulemma ensi vuonna luultavimmin helmikuussa vauvan. Söpöä. Onnitteluni!

Presidentti Niinistö on nyt ja vauvan syntyessä 69-vuotias. Hän alfauroksena oli onnistunut avioitumaan itseään huomattavan paljon nuoremman naisen kanssa. Samoin oli onnistunut tekemään Suomen juro jöröttäjä Paavo Lipponen.

Mutta tämä tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että ei ole mitään väliä sillä, onko lapsen isä jo vanha ukko lapsen täyttäessä 15 vuotta. Tai silläkään, että tämä saattaa siinä vaiheessa olla jo vainaja tai ainakin vanhuudenhöperö.

Nyt kaikki n. 69-vuotiaat tai tarkemmin sanottuna n. 68-vuotiaat miehet tekemään lapsia!

keskiviikko 11. lokakuuta 2017

Intiaanien maahanmuuttopolitiikka onnistui sittenkin (lyhyehkö teksti)

Sanotaan, että intiaanien laajemmat ongelmat alkoivat maahanmuutosta. Mutta sanotaanpa myöskin, että näiden tulisi olla iloisia maahanmuuton tuomasta monikulttuurisuuden siunauksesta, vaikka heiltä vietiin sen kautta maat. Mutta eiväthän ne maat edes olleet heidän, vaan kaikkien. Sillä kaikki näille maille muuttaneet ovat vähintään yhtä paljon intiaaneja kuin intiaanit itse.

maanantai 9. lokakuuta 2017

Miksi minun on ollut vaikea mieltää itseäni nationalistiksi

Minun on ollut vaikea mieltää itseäni nationalistiksi, vaikka kannatankin periaatteessa globaalinationalismia. Vaikeus on johtunut sellaisesta seikasta, että mikään ei sinänsä tee yhtä kansaa absoluuttisessa mielessä arvokkaammaksi kuin toista, ja siitä, että kukaan ei ole voinut itse valita, mihin kansaan on sattunut syntymään.

Lisäksi yksi vaikeuksista on se, että suuri osa nationalismista on yksinkertaisesti terveen järjen mukaista. Oikeus kansalliseen itsemääräämisoikeuteen. Terve kansallinen itsetunto. Kansallisvaltio järjen instrumenttina. Se tosiasia, että hyvinvointivaltion saa parhaiten aikaiseksi etnisesti suhteellisen homogeenisessä ympäristössä, joka luo yhteisyydentunteen ja yhteiskunnallisen koheesion.

On luonnollisesti myös olemassa epärationaalista nationalismia, esim. sellainen mitä oli kansallissosialisteilla. Ihmiskasvoinen maltillinen nationalismi on kuitenkin sopusoinnussa terveen järjen, demokratian, liberalismin ja ihmisoikeuksien kanssa.

lauantai 7. lokakuuta 2017

Suomen kielen sukupuolineutraalius on hieno juttu!

Aamulehti oli jokin aika sitten tehnyt päätöksen, että ammattihenkilöistä aletaan jatkossa käyttämään toimituksessa sukupuolineutraaleja nimityksiä. Tämän jälkeen Ylen Sanna Ukkola, jonka ulostuloja usein arvostan, oli Ylen blogissaan ilmaissut, että hänen mielestään vakiintuneita ammattitermejä ei pidä heittää roviolle. Oli jopa puhunut orwellilaisuudesta asian yhteydessä. En ole itse asiasta hänen kanssaan samaa mieltä, mutta Ukkola on mielestäni kuitenkin oikeassa sanoessaan, että jos pyritään täyteen sukupuolineutraaliuteen sanonnoissa, niin ei pidä sitten myöskään käyttää sukupuolitettua nimitystä "asemies".

Myöskin Ylen sivuilla julkaistussa uutisartikkelissa kerrotaan, että Ruotsissa on alkanut yleistyä uuden sukupuolineutraalin hän-pronominin hen käyttö.

Olen itse niin pitkälle kuin muistini kantaa suhtautunut vieroksuen sellaiseen joissakin kielissä olevaan malliin, että jos sana tarkoittaa sukupuolista olentoa, niin silloin sen perusmuoto tarkoittaa mies- tai urospuolista, ja jos halutaan sanan merkitsevän nais- tai naaraspuolista, niin sitten lisätään sanaan feminiinin pääte.

Aikoinaan eräs naispuolinen seurakuntatuttuni ihmetteli hiukan tätä asennoitumistani. Hän sanoi, että minähän olen mies.

Olen myöskin vierastanut sellaista, että kielessä on kaksi hän-sanaa, yksi kummallekin sukupuolelle, jos kielessä ei ole kolmatta, sukupuolisesti neutraalia, hän-sanaa.

Mielestäni romaaniset kielet melko yleisesti ovat syvältä, koska niissä on vallalla tällainen sukupuolisovinistinen malli. Sama pätee niiden äitikieleen latinaan. Ja mikä on melko pahaa myös, niin se pätee myöskin esperantoon, kaikkien aikojen suosituimpaan kansainväliseksi apukieleksi kehitettyyn kieleen.

Latina tosin on tavallaan vielä tytärkieliään ja esperantoakin sukupuolisovinistisempi, sillä muinaiset roomalaiset ennen 200-lukua jKr. antoivat tyttärilleen etunimen isän sukunimen mukaan. Eli jos isän sukunimi oli Julius, niin tyttären nimeksi tuli Julia. Jos tyttäriä oli useampia kuin yksi, niin voitiin sanoa, että Julia nuorempi ja Julia vanhempi. Tai Julioista voitiin käyttää järjestysnumeroa. Eikä siinä vielä kaikki. Latinan kieleen kuuluu vokatiivi eli puhuttelusija. Roomalaisessa kulttuurissa vain miehiä voitiin puhutella puhuttelusijalla. Marcus oli tällöin Marce ja Lucius Lucii. Julia taas oli vain Julia.

Kiitän keisari Caracallaa, joka antoi vuonna 212 ediktin, jonka perusteella melkein kaikki Rooman valtakunnan alueella asuvat vapaat miehet saivat Rooman kansalaisuuden. Keisarin uudistus nimittäin myöskin romutti roomalaisen nimijärjestelmän.

Oletan, että suomen kielen suhteellisen vähäinen sukupuolisovinistisuus jollakin tavalla liittyy muinoin jollakin lailla vallinneeseen suhteelliseen sukupuolten tasa-arvoisuuteen.

Minusta meidän tulee olla ylpeitä suomen kielen suhteellisesta sukupuolineutraaliudesta ja vaalia sitä. Minulle itselleni käy varsin hyvin, että palomiestä nimitetään palohenkilöksi, eduskunnan puhemiestä puhehenkilöksi ja tiedemiestä tiedehenkilöksi tai tutkijaksi. Olen jopa tekemässäni novial-suomi -sanastossa käyttänyt varsin runsaasti sukupuolineutraaleja ilmaisuja.

Jos tarve kuitenkin niin vaatii, niin voidaan aina liittää etuliite mies- tai nais- ammattihenkilöä tarkoittavan nimityksen eteen. Siis: miespoliisi, naispoliisi. Mielestäni tämä on oikein, kaunista ja tasa-arvoista.

keskiviikko 4. lokakuuta 2017

Motorisoitu keinovagina

Tivi-verkkolehdessä julkaistui uutisartikkeli, jossa kerrotaan seksirobotille käyneen huonosti messuilla. Ihmiset ovat kyllä pahoja. Artikkelin mukaan ao. robotti on keskusteleva, käyttäjänsä toiveet muistava ja voimakkaasti orgasmoiva. Tästä tulee mieleen entinen hyvä tuttuni, josta käytän nimitystä Vitus Pullo Beringin salmelle nimensä antaneen tanskalaisen löytöretkeilijän Vitus Beringin ja roomalaisen sotapäällikön ja poliitikon Gaius Julius Caesarin tosiasiapohjaisessa romaanissaan Commentarii de Bello Gallico (suomennettu nimellä Gallian sota, vaikka kirjaimellinen käännös kirjalle olisi ollut Kertomus Gallian sodasta) mainitseman legioonien upseerin Titus Pullon mukaan.

Vitus Pullo nimittäin oli aikoinaan kertonut mm. minulle, että hän haluaisi itselleen androiditytön, jolla olisi motorisoitu keinovagina.

maanantai 2. lokakuuta 2017

Yhdysvalloissa on tummaihoisia ihmisiä

Kokoomuksen Verkkouutisissa julkaistun uutisartikkelin mukaan Yhdysvaltain presidentti Donald Trump oli tarjonnut ennen presidentiksi pääsyään räp-musiikin harjoittajanimimerkille 50 Cent puolta miljoonaa dollaria esiintymisestä presidentinvaalikampanjassaan, koska halusi vedota tummaihoisiin.

"50 Cent" oli kieltäytynyt puolimiljoonaisesta, mutta Etelä-Intiasta Yhdysvaltoihin muuttaneiden ihmisten kulttuuri- ja etujärjestö Immigrative People of Dravida Nations oli ollut hänen sijaansa innoissaan.

lauantai 30. syyskuuta 2017

Kannatan Katalonian oikeutta itsenäisyyteen

Katalonialla on mielestäni oikeus itsenäisyyteen. Mielestäni myöskin Suomella on ollut oikeus itsenäistyä Venäjästä. Ja olisi ollut sitä ennen Ruotsista.

Siperialla on oikeus erota Venäjästä. Virolla oli ensin oikeus itsenäistyä Venäjästä ja myöhemmin Neuvostoliitosta. Yhdysvalloilla oli oikeus erota Yhdistyneestä kuningaskunnasta.

Skotlannilla, Walesilla, Pohjois-Irlannilla ja Cornwallilla on oikeus itsenäistyä Yhdistyneestä kuningaskunnasta. Samoin kuin Englannilla.

Itä-Timorilla oli oikeus itsenäistyä Portugalista ja myöhemmin Indonesiasta, Indonesialla Alankomaista ja Intialla Yhdistyneestä kuningaskunnasta.

Kenialla oli oikeus itsenäistyä Yhdistyneestä kuningaskunnasta. Meksikolla oli oikeus itsenäistyä Espanjasta.

Kiinallakin on oikeus olla itsenäinen. Sama pätee Japaniin ja Koreaan tai Koreoihin.

Kurdeillakin on oikeus perustaa oma valtio. 25. syyskuuta Herran vuonna 2017 he pitivätkin Irakin osassa Kurdistania kansanäänestyksen itsenäisyydestä, ja 92 prosenttia äänensä antaneista kannatti itsenäistymistä.

Katalonialla on oikeus erota Espanjasta.

Jos Katalonia itsenäistyy, niin maalla on sen jälkeen oikeus niin halutessaan liittyä osaksi mitä tahansa eri maiden yhteenliittymiä ja sopimuksia. Maan itsenäistyminen ei tarkoita kategorista maahanmuuttajavastaisuutta, eristäytymistä tai fasismia.

Liberalismiin eli vapauden aatteeseen kuuluu ajatus kansojen itsemääräämisoikeudesta.

Huomenna sunnuntaina 1. lokakuuta Herran vuonna 2017 pidetään Kataloniassa kansanäänestys itsenäistymisestä. Tai ainakin yritetään pitää. Espanjan viranomaisilla on kädet täynnä työtä yrittäessään estää sitä. Kataloniaan on tuotettu runsaasti espanjankielisiä poliiseja tarkoitusta toteuttamaan.

PS. Katalonian julkisuusdiplomatianeuvostossa Barcelonassa työskentelevä Janne Riitakorpi kertoo blogissaan julkaisemassaan pitkässä merkinnässä Katalonialla on oikeus kansanäänestykseensä Katalonian viime aikojen historiasta, joka on johtanut tähän. Riitakorpi esittää, että Espanja on vuosien väärän taktiikan jälkeen menettänyt pelin ja Katalonian.

perjantai 29. syyskuuta 2017

Vihreiden Touko Aalto ja kansalaistottelemattomuus hyveenä

Vihreiden puheenjohtaja Touko Aalto on sitä mieltä, että omaa harkintaa käyttäen kansalaistottelemattomuus on hyväksyttävää. Hän on myös samassa yhteydessä sanonut, ettei viranomaisten toimintaa saa väkivaltaisesti estää.

Jo kristittyjen pyhän kirjan Raamatun tuoreimmassa neljänneksessä Uudessa testamentissa on, nimittäin Apostolien teoissa, lausuttu kannanottona, että Jumalaa tulee totella enemmän kuin ihmisiä. Näin maallistuneessa yhteiskunnassa Jumalan tilalle voi halutessaan asettaa vaikka korkeimman periaatteen tai ihmisoikeussäännöstöt.

Olen Touko Aallon ja Apostolien tekojen kanssa tässä asiassa täysin samaa mieltä. Jos omatunto sanoo, että jokin laki on väärin, niin sitten sitä lakia ei tarvitse noudattaa. Lainsäädännön kohtia ja viranomaisten toimenpiteitä voi jopa aktiivisesti vastustaa, kunhan tekee sen väkivallattomasti. Apostolien teoissa mainittu uskonnollinen aktivismi oli muuten myös luonteeltaan väkivallatonta.

Ja on kyse sitten demokratiasta, kuten Suomi tai Yhdysvallat, tai diktatuurista, kuten natsi-Saksa, Neuvostoliitto tai Saudi-Arabia, niin lakia vastaan asettuva toki voi joutua sitten vastuuseen arvovalinnastaan.

Olen periaatteessa itsekin valmis luopumaan lain noudattamisesta, jos tarve niin vaatii. Ja toivon, että jos niin teen, niin sitten minussa on myös miestä ottaa vastaan kohtalon iskut, joilla viranomaisto sitten mahdollisesti minua lyö. Mutta en kehota ketään toimimaan vastoin lakeja. On jokaisen omantunnon asia, mitä lakeja kannattaa ja mitä asettuu vastustamaan.

Suomalainen taiteilija ja toisinajattelija Carl-Gustaf Lilius oli muistaakseni aikoinaan kertonut kannattavansa maailman pienintä vähemmistöä, yksilöä. Yksilöllisen ihmisen asia on toimia yksilön puolesta.

torstai 28. syyskuuta 2017

Tokaisu kansojen itsemääräämisoikeudesta ja liberalismista

Se joka vastustaa kaikkea nationalismia, vastustaa myös liberalismia, sillä liberalismiin kuuluu ajatus kansojen itsemääräämisoikeudesta, joka on nationalismia.

tiistai 26. syyskuuta 2017

Ranskan verbi 'manger' ja italian verbi 'mangiare'

Olen tiennyt, että espanjan ja portugalin kielten syödä-verbi comer tulee latinan ilmaisusta comedere. Se on suomeksi kirjaimellisesti "syödä yhdessä". Pelkkä tavallinen "syödä" on latinaksi edere.

Olin välillä unohtanut, että mistä tulevat italian verbi mangiare ja ranskan verbi manger. Otin joitakin päiviä sitten selvää. Ne tulevat latinan verbistä manducare, joka on suomeksi "pureskella".

maanantai 25. syyskuuta 2017

Tokaisu kansanryhmää vastaan kiihottamisesta

On yhtä väärin kiihottaa muslimeita kuin natseja vastaan.

Muutin blogini tunnisteita

Viime yönä tein uudistuksia blogini tunnisteisiin. Seuraavassa listaus uudistuksen yksityiskohdista eli siitä, mitä tunnisteet muutin ja miksi:

kiihottaminen kansanryhmää vastaan
-> kiihottaminen

uskonrauhan rikkominen
-> uskonrauha

uskonto / uskonnottomuus
-> uskonnollisuus

natsit / Adolf Hitler
-> natsit

yhteiskunnat ja politiikka
-> yhteiskunnat

oikeus ja ihmisoikeudet ja vapaudet
-> ihmisoikeudet

sanan- ja mielipiteenvapaus
-> sananvapaus

aforismit ja anekdootit
-> mietelmät

aseet tai patologisuus
-> patologia

Tämän tekoni johdosta internet meni nyt ikävä kyllä jossain määrin rikki.

PS. Unenpöpperössä onnistuin kuitenkin tuhoamaan hommassa joukon 'yhteiskunnat ja politiikka' -tunnisteita. Pitää joskus käydä läpi kaikki yli 1400 blogimerkintää, jotta keksisin, mihin kaikkiin se uusi tunnisteen muoto pitikään lisätä.

perjantai 22. syyskuuta 2017

Monikulturismista seuraa suuret tuloerot

Asta Leppä puhuu Ylen sivuilla julkaistussa kolumnissaan tuloeroista ja siitä, että isot tuloerot yhteiskunnassa on alettu hyväksyä yhä laajemmin. Hän sanoo kirjoituksessaan mm. näin:
Ihmisten asenteet ovat muuttumassa – ja sitä myötä politiikka.

Nyt painotetaan yksilöllisyyttä.

Toki hyvinvointivaltiota vielä arvostetaan, mutta akanvirta on jo näkyvissä – yhä kärkkäämmin kieli kääntyy puhumaan ”holhousyhteiskunnasta”, jossa ihmiset ”verotetaan hengiltä”.

Kansan arvot 2016 -tutkimuksessa näkyikin selvä käänne halukkuudessa maksaa lisää veroja hyvinvointivaltion ylläpitoon. Niinpä tuloerojen kasvulla lienee jo kannatuspohjaa.
Suomessa edistykselliset puolueet Kokoomuksesta Vasemmistoliittoon kannattavat nykyään monikulturismia. Monikulturismi on monikulttuurisuutta yhteiskuntaan ajava poliittinen ideologia. Monikulttuurisuudessa taas on kyse siitä, että yhteiskunta on hajonnut toisiaan kyräileviin klikkeihin. Monikulttuurisuuden vastakohta on se, että yhteiskunnassa vallitsevat yhteiset minimisäännöt, joiden mukaan kaikki tai ainakin melkein kaikki ihmiset elävät ja toimivat.

Kun yhteiskunta on pikku hiljaa monikulttuuristunut, niin yhteiskunnan sisäinen luottamus on pikku hiljaa rapautunut. Suomi ei ole enää entinen korkean luottamuksen yhteiskunta. Sellainen on jäänyt Impiwaaraan ja lintukotoon. Kun ei tunneta enää yhteisyyttä muiden suomalaisten kanssa, niin veronmaksuhalukin siinä sitten rapautuu.

Ei pidä ihmetellä sitä, että kun ajetaan yhteiskunnan sisäistä luottamusta alas, niin ennen pitkää aletaan laajalti hyväksymään myös suuremmat tuloerot yhteiskunnassa. Sitä ei pidä ihmetellä, että Kokoomus on ajanut tähän johtavaa politiikkaa. Sehän on kasvottoman pääoman, isänmaattomien sijoittajien ja yhteiskunnallis-taloudellisen eliitin puolue. Kepusta en sano mitään, sillä se pettää aina. RKP on muuten vain nk. paremman väen puolue. Mutta se ihmetyttää, että myös Sosialidemokraateilla, Vihreillä ja Vasemmistoliitolla on ollut samanlainen politiikka.