lauantai 5. elokuuta 2017

Antinatsistinen uni

Näin jokin aika sitten seuraavanlaista unta:

Olin jossain Saksanmaalla. Oli vuosi 1945, ja kansallissosialistinen Saksa oli juuri häviämässä sodan (ja Hitleriltä alkoivat huumeet loppua). Olin jonkin saksalaiseen sotilasunivormuun pukeutuneen tuttavani kanssa kulkemassa jossain rakennuksessa, jonka huoneissa vilisi saksalaisia sotilashenkilöitä ja natsivirkamiehiä. Me olimme jonkin sortin (suhteellisen demokraattisen) vastarintaliikkeen jäseniä. Jännitti, että jäämmeköhän kiinni pian.

Ja niin siinä kävi, että jossain vaiheessa meidät pysäytettiin ja meiltä kysyttiin, että keitä me olemme ja millä asialla. Katsoin tässä vaiheessa itseäni ao. tilassa olevasta kokovartalopeilistä. Ylläni oli yllättävän suuressa määrin ko. ajankohdan yhdysvaltalaista maavoimien sotilasunivormua muistuttava univormu. Ja päässäni vielä klassinen M1-kypärä. Yritin kuitenkin näyttää kovasti saksalaiselta sotilaalta.

Toverini selitti miehille, että me olemme paraikaa mukana sellaisessa projektissa, että Itävallan alueelle rakennetaan hallinnollisesti ja käytännöllisesti irrallinen sotilaallinen organisaatio. Jostain kumman syystä hänen selityksensä meni täydestä. Kyllä täytyy olla tyhmiä tyyppejä, unissa!

Ja sitä paitsi Hitler ei olisi koskaan missään historiansa vaiheessa ruvennut rakentamaan Itävaltaan tai sen alueelle sen omaa Saksan valtakunnasta erillistä sotilaallista organisaatiota. Joten uni oli sikälikin kovin epärealistinen.

...
PS. 16.8.2017: Lisäsin kohtaan "ja Hitleriltä alkoivat huumeet loppua" linkin.

2 kommenttia:

  1. Ei ollut Adolfilla todellakaan mielessä rakentaa Itävallan alueelle minkäänlaisia erillisiä organisaatioita, ei:

    YouTubessa muutamaankin kertaan parodioidun raivokohtauksen päivän, eli 22.4.1945 iltana saapui Führerbunkerissa pistäytymään SS-Obergruppenführer und General der Waffen-SS Gottlob Berger, jonka Himmler oli nimittänyt edustajakseen Wehrmachtin Eteläisen Armeijaryhmän (Heeresgruppe Süd) esikuntaan.

    Tämän 30.4. Heeresgruppe Ostmarkiksi uudelleennimetyn sotatoimiyhtymän esikunta sijaitsi Itävallan alueella komentajanaan kenraalieversti Lothar Rendulic, joka joutui sodan jälkeen vastaamaan lukuisista sotarikoksistaan. Niihin ei jostain syystä lukeutunut hänen 20. Gebirgs-Armeen komentajana suorittamansa Suomen Lapin polttaminen.

    Berger siis käväisi matkansa varrella Führerbunkerissa ottaen mm. sotavankiasiain korkeimman päättäjän ominaisuudessaan puheeksi muutamat erikoisvangit, "Prominenten", kuten Reichsbankin aiempi pääjohtaja Hjalmar Schacht ja Itävallan aiempi liittokansleri Kurt Schuschnigg; miten menetellä heidän kanssaan?

    Kun puheeksi sattui siinä sivussa tulemaan myös Itävallan ja Baijerin alueilla hiljakkoin ilmennyt separatistinen liikehdintä, sai Hitler jälleen eeppisen raivokohtauksen, jonka vallassa karjui: "Ampukaa kaikki! Ampukaa kaikki!"

    Berger ei uskaltanut kysyä tarkennusta, keitä ovat "kaikki", joten hän oletti kyseeseen tulevan vain mainitut prominentit, eikä esim. Baijerin ja Itävallan koko väestö. - Schacht, Schuschnigg ja kumppanit määrättiinkin teloitettaviksi, mutta onnistuivat säilyttämään henkensä.

    Tämä jälkimmäinen raivokohtaus ei muistaakseni päätynyt elokuvaan "Untergang"? Ymmärrettävää sinänsä; eihän sinappiakaan lusikalla syödä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juuh, ei päätynyt. Ja voisi löytyä kaikkea muutakin muhevaa, jonka olisi voinut siihen laittaa. Kaikkea ei voi.

      Poista