maanantai 7. elokuuta 2017

Olen menossa Voiman pimeällä puolella yhä syvemmälle

Olen äänestänyt viime vuosina enimmäkseen Muutospuoluetta. Viime presidentinvaaleissa äänestin ensimmäisellä kierroksella Timo Soinia, mikä tällä hetkellä tuntuu jo hieman oudolta. Culpa mea! "Timo pesee kasvojaan, mutta puhtaaksi ei tule milloinkaan."

Toisella kierroksella äänestin silloin Pekka Haavistoa. Äänestin Haavistoa siksi, että tämä selvästikin suhtautui maahanmuuttokriittisiin kuin ihmisiin eli hän ei ollut oikeinajattelija, ja siksi että minusta olisi ollut hauskaa, jos islamilaisten maiden suurlähettiläät olisivat joutuneet kättelemään häntä. Tosin Haavisto oli ällö kalapuikkoviiksisetä, joka oli solminut sukupuolisen liiton häntä itseään huomattavasti nuoremman partnerin kanssa, mutta en antanut asian silloin häiritä.

Puhun hieman lisää Pekka Haavistosta. Kokoomuksen Verkkouutisten uutisartikkelin mukaan tämä oli lausunut kesäkuussa seuraavanlaisia:

– Sen sijaan että kansaa haluttaisiin yhdistää, lietsotaankin jakolinjoja ja kansalaisryhmien välisiä kiistoja. Olemme nähneet vähemmistöihin kohdistuvaa vihapuhetta – milloin ruotsinkielisiin, milloin kaksoiskansalaisiin, milloin maahanmuuttajiin

Haavisto tuossa unohti suhteellisen liberaaleihin maahanmuuttokriittisiin kohdistetun vihapuheen, mitä pidän puutteena. Toisaalta itse kukin aina välillä syyllistyy löysään puheeseen. Minäkin.

Vihapuhe pienentää Suomea ja haavoittaa sitä. Vihapuhe syö kansakunnan pohjaa. Jos tämän vihapuheen ylläpitäjät haluavat vielä kaapata kansalliset symbolimme – Suomen lipun ja leijonavaakunan – on aika taistella vastaan. Kansalliset symbolimme kuuluvat meille kaikille.

Sen kun näkisi, että Vihreitten jäsenet ja kannattajat alkaisivat käyttää vaatetuksessaan isänmaallisia symboleita. Mutta periaatteessa olen samaa mieltä Haaviston kanssa vihapuheesta – sillä pienellä erotuksella, että joskus maltillinen, asiallinenkin puhe lasketaan vihapuheeksi. Ja mielestäni maltillisen vihapuheen tulisi olla laillista.

Koska Muutos ei voinut asettaa ehdokkaita kevään kunnallisvaaleissa, äänestin niissä Perussuomalaisia. Koin jälkeenpäin sen olleen virhe. Koska Perussuomalaisten puheenjohtajavaalia ei ollut vielä käyty, niin minun oli hieman älytöntä palkita Soinin johtamaa puoluetta. Ja toiseksi, jos olisin äänestänyt yhtä Suomen liberaaleista puolueista, Piraattipuoluetta, niin olisin ollut osa Piraattipuolueen nousua vakavasti otettavaksi vaikuttajaksi. Ja Piraattipuolue olisi myöskin tukenut minun ja muiden kansalaisten oikeutta sananvapauteen. Piraattipuolueen kanta sananvapauteen löytyy täältä. Siteeraan lyhyttä pätkää tuosta kannanotosta:  "On vastustettava voimakkaasti pyrkimyksiä rajoittaa sananvapautta yhteiskunnassa. Ihanteena olisi pidettävä tilannetta, jossa kaikilla olisi yhtäläiset mahdollisuudet lähettää ja vastaanottaa viestejä mielipiteistään riippumatta." On se niin vastoin natseja että!

Hieman lisää vielä lopuksi poliittista lätinää:

Perussuomalaisten ja Piraattien lisäksi yksi vaihtoehdoistani poliittiseksi kodiksi on ollut Liberaalinen puolue – vapaus valita. Jos tämä puolue olisi aidosti liberaali, niin se ei ehkä hyväksyisi hölmöimpiä mahdollisia poliittisia toimenpide-ehdotuksia.

Mutta olen tässä ollut hieman kallistumassa jo Perussuomalaisten pysyvämmänlaatuiseksi kannattajaksi. Koska Muutos on hieman alamaissa tällä hetkellä. Ja koska Jussi Halla-aho eli tohtori Viha tuli voittaneeksi Perussuomalaisten puheenjohtajavaalin. Ja koska Perussuomalaisten "hyvät ihmiset" päättivät sitten puhdistaa puolueen omakätisesti lähtemällä puolueesta suurella ryminällä. Ja koska kun hyviä ihmisiä nämä ovat, niin hallituksen puolueet Kokoomus ja Keskusta palkitsivat heidät hyvyydestään ottamalla heidät hallitukseen Perussuomalaisten tilalle suoraan lennosta. Jostain syystä koen ne ihmiset hieman farisealaisiksi. Ja koska olen hieman kyllästynyt äänestämään sellaisia puolueita, jotka eivät saa eduskuntavaaleissa ehdokkaita läpi. Oletan, että vaikka Perussuomalaisista lähtivät monet silmäätekevät, niin se tulee saamaan jatkossakin paikkoja eduskunnassa.

Puolueesta lähteneiden joukkoon kuuluu myös Halla-ahon ystävänä pidetty Sampo Terho. Tämä oli joitakin kuukausia aikaisemmin sanonut, ettei hänellä ja Jussi Halla-aholla ole merkittäviä poliittisia mielipide-eroja. Ja hän oli kesäkuussa pidetyn Perussuomalaisten puoluekokouksen jälkeen lausunut, että hänen mielipiteensä eivät ole muuttuneet, vaan muiden ovat. Kummasti hän havaitsi asian vasta sitten, kun hän ei tullutkaan valituksi Perussuomalaisten uudeksi puheenjohtajaksi. Eikä ollut kertonut ystävälleen Hallikselle etukäteen hänen puoluelaistensa varasuunnitelmasta, joka oli puolueesta lähteminen, jos tämä tulee hänen sijaansa valituksi Perussuomalaisten uudeksi puheenjohtajaksi.

Lopuksi sanoisin, että aikaisemmin minun on ollut vaikea käsittää sitä, miten Yhdysvalloissa poliittiset jakolinjat voivat rikkoa ystävyyssuhteita, sukulaissuhteita ja naapurisuhteet. Mutta tämän "poliittisen tilanteen" ollessa päällä olin huomannut itsessänikin hieman samantapaisia tuntemuksia. Enkä pidä sitä hyvänä.

Onneksi on nyt jo pöly hieman ehtinyt laskeutua.

Olin muuten pitänyt epätodennäköisenä sitä, että Hallis tulee voittamaan puheenjohtajavaalin. Ajattelin, että koska hän oli ilmoittanut pysyvänsä europarlamentaarikkona, niin monet puolueen jäsenistä siksi vierastaisivat hänen äänestämistään. Mutta toisin kävi. Ja pian sen jälkeen kun valinta oli varmistunut, niin suuri joukko Perussuomalaisten silmäätekeviä lähti ovet paukkuen puolueesta. Ehkä he ovat huonoja häviäjiä. Mutta varsinkaan tätä heidän lähtöään en onnistunut ennustamaan.

Kun se oli tapahtunut, niin olin itse asiassa niin järkyttynyt ja äimän käkenä, että soitin Barry Sadlerin kappaleen The Ballad of the Green Berets Spotifystä useampaan kertaan. (Herra Sadler oli näköjään paitsi muusikko, niin myöskin kuului Vihreisiin baretteihin. Youtubesta löytyy mm. versio kappaleesta täältä, jos ketään kiinnostaa.)

Ja viime aikoina ovat irrottautuneiden muodostaman poliittisen ryhmittymän Sinisen vaihtoehdon puoluepiiskurit soitelleet Perussuomalaisten jäsenille saadakseen nämä loikkaamaan puolelleen.

Mielestäni Perussuomalaiset ei ole ollenkaan huono ehdokas puolueeksi nyt kun "hyvät ihmiset" ovat jättäneet sen. Jussi Halla-aho ei ole täydellinen, mutta hän on viimeinen, paras toivomme rauhasta. Tieteestä jotain ymmärtävänä puheenjohtajana hän tuo puolueeseen tieteellisen ajattelutavan ymmärrystä. Luin jostain vähän aikaa sitten, että Halla-aho myöskin kannattaisi Suomen laajempaa federalisoimista. Hän ei myöskään ole tiukasti katolinen, kuten Timo Soini, vaan uskonnoton. Ja lisäksi hän on demokraatti.

Jaskan pauhantaa -blogin pitäjä oli jokin aika sitten lanseerannut blogissaan termin globaalinationalismi. Kun luin tuon blogimerkinnän, niin minulle kävi selväksi, että mies oli keksinyt nimen itse kannattamalleni aatteelle. Kirjoitin ja julkaisin sitten blogissani oman tulkintani globaalinationalismista.

Perussuomalaiset näyttää ainakin olevan yhteensopiva globaalinationalismin kanssa. Mutta tämän blogimerkintäni julkaisun jälkeen vasta nähdään, että tulenko minä tulevaisuudessa äänestämään vaaleissa heitä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti