Kokoomushenkisessä Verkkouutiset-verkkolehdessä julkaistui uutisartikkeli, jossa kerrotaan Itävallan demokraattisen Vapauspuolueen nimittämän ulkoministeriksi juuri 18. päivänä joulukuuta nousseen Karin Kneisslin verranneen kirjassaan siionismia kansallissosialismiin. Siionismi on juutalaisten kansallisuusaate, joka on kannattanut kansallisen kodin perustamista juutalaisille Israeliin. En sano Palestiinaan, koska Palestiinan valtiota ei ole koskaan ollutkaan. Historiallisestihan kyse on siitä, että roomalaiset aikoinaan antoivat alueelle nimen Palestiina hallitessaan aluetta.
Kirjan ilmestymisestä on ilmeisesti jonkin verran aikaa ja sittemmin Kneissl on muuttanut kantojaan Israelia kohtaan myötämielisemmiksi, kuten israelilainen englanninkielinen sanomalehti Yedioth Ahronoth toteaa uutisartikkelissaan. Lehti toteaa myös Kneisslin olevan epädogmaattinen käsityksissään.
Mutta jos silti palattaisiin kyseiseen vertaukseen. Kansallissosialismin pyrkimyksiin kuului terveen ulkoilmaelämän ja eläintensuojelun lisäksi myös kyseenalaisia asioita. Sellaisia kuin johtajaperiaatteen korottaminen kauas demokratian edelle, poliittinen väkivalta, kovanlaisten keskitysleirien perustaminen poliittisille vastustajille, homoseksuaaleille ja Jehovan todistajille. He aikoivat alistaa slaavit orjatyövoimaksi, ja alun perin heidän oli ollut tarkoitus kärrätä kaikki juutalaiset Madagaskarille ja jättää heidät sinne ilman huoltoa, mutta kun Kuninkaallinen laivasto oli liian voimakas merillä, niin he päättivät tuhota juutalaiset kokonaisuudessaan fyysisesti sukupuuttoon. Päätös tehtiin muodollisesti ja jossain mielessä epämuodollisesti vuonna 1942.
Kansallissosialistien repertuaariin kuului myös kaikkien sodankäynnin sääntöjen hylkääminen, sotavankien ja siviilien summittaista murhaamista ja rituaaliksi jähmettynyttä kiduttamista ja raakuutta.
Kun taas siionismi on vain juutalaisten kansallisuusaate, joka ei sisällä mitään em. kansallissosialismin huonoista puolista. Israel on kukoistava demokratia, juutalainen uskonto, islam ja kristinusko ovat maassa sallittuja ja Tel Aviv on alueen homoseksuaalien Mekka. Alkuperäisessä Mekassahan homoseksuaalisuus ei ole tänä päivänä sallittua.
Jos taas puhutaan nk. miehitettyjen alueiden asukkaiden tilanteesta, niin itsepä ovat soppansa keittäneet.
Juutalaisilla oli oma valtio tai omia valtioita alueella yli 2000 vuotta sitten. Viimeisen näistä itsenäisyyden nutistivat roomalaiset vuonna 63 eKr. Sen kävi suorittamassa herra nimeltä Pompeius Magnus. Alueella sijaitsevat myös juutalaisten pyhät paikat.
Juutalaiset ryhtyivät kahteen mittavaan kapinaan Rooman valtaa vastaan. He hävisivät molemmat, ja roomalaiset tappoivat runsaasti juutalaisia samoin kuin ottivat näitä orjiksi. Juutalaisia kiellettiin asumasta enää Jerusalemissa.
Kristinusko valtasi alaa, aluksi varsinkin Rooman valtakunnan itäosissa, ja pikku hiljaa alue kristillistyi.
600-luvulla arabimuslimit hyökkäsivät uskontonsa opinkappaleisiin kuuluvan pyhän sodan vuoksi Itä-Rooman kimppuun ja juutalaiset joutuivat kokemaan sitten heidän alaisuuttaan pitemmän aikaa. Sekään ei ollut herkkua, sillä islamiin kuuluu profeetta Muhammadin kehittämä ajatus siitä, että ei-muslimit ovat ali-ihmisiä.
Ennen 1800-lukua asutus alueella oli harvaa. Se oli siihen aikaan Turkin omistuksessa. Sitten sinne alkoi muuttaa juutalaisia, jotka ostivat sitä huonotuottoista maata, jota turkkilaiset ja arabimaanomistajat suostuivat heille myymään ylihintaan. Juutalaisten saapuminen piristi alueen talouselämää ja alueelle muutti ympäröivästä arabimaailmasta runsaasti arabeja suhteellisen korkeiden palkkojen houkuttamina.
1920-luvulla aluetta Kansainliiton mandaattialueena hallinneet britit erottivat mandaatin alueesta Jordan-joen itäpuolisen alueen. Sinne perustettiin arabivaltio Transjordania, jonka nimi myöhemmin muuttui Jordaniaksi. Jordanian lain mukaan maassa ei saa asua juutalaisia.
YK oli toisen maailmansodan jälkeen ehdottanut alueen jakamista juutalais- ja arabivaltioiksi. Israelille oli määrä kuulua jaossa mm. Negevin autiomaa. Arabit, myös paikalliset arabit, kieltäytyivät jaon suorittamisesta. He halusivat itselleen koko alueen ja juutalaisten olevan toisen luokan kansalaisia, kuten hyvä islamilainen tapa kuuluu. Kun Israel sitten itsenäistyi vuonna 1948, sitä ympäröivät arabimaat hyökkäsivät maahan ja osa paikallisista arabeista oli mukana hyökkäyksessä. Vastoin odotuksia Israel voitti sodan. No, eiväthän Israelin juutalaiset halunneet suin surminkaan kokea toista holokaustia.
Egypti otti hallintaansa Gazan kaistan ja Jordania Länsirannan (nimitys tarkoittaa Jordan-joen länsirantaa). Kumpikaan maista ei perustanut hallitsemalleen alueelle Palestiinaa, mutta Jordania tuhosi siellä juutalaisten synagogat.
Jordania myöskin aloitti sodan Palestiinan vapausjärjestöä (PLO) vastaan ja karkotti sen maasta.
PLO suoritti terroritekoja Israelin juutalaisia vastaan. Ja arabimaat aloittivat vielä useita sotia Israelia vastaan mutta hävisivät ne kaikki. Vuoden 1967 sodassa Israel valtasi itselleen Länsirannan ja Gazan kaistan. Sittemmin Egypti ja Jordania ovat ilmaisseet luopuvansa alueista. Tosin ne eivät ole olleet enää heidän luovutettavissaan.
PLO ei ole luopunut aikeestaan hankkia koko alue, myös Israelin alue, omaan hallintaansa. Sen peruskirjassa on lukenut lauselma Israelin tuhoamisesta ja lukee edelleen. Mutta se esittää haluavansa rauhaa, ja jotkut länsimaissa uskovat sen vakuuttelut. Mutta PLO ei siltikään ole vielä luopunut terrorismista, ei hyväksynyt Israelin olemassaoloa eikä siten ole myöskään yrittänyt myötävaikuttaa siihen, että Israel saisi tulevaisuudessa turvalliset ja tunnustetut rajat.
Myöskin Arabiliitto edelleen vastustaa Israelin olemassaoloa. Egyptillä ja Jordanialla tosin on olemassa rauhansopimukset nykyään Israelin kanssa.
Nk. miehitettyjen alueiden palestiinalaiset tai selvä enemmistö heistä tekevät parhaansa, jotta koskaan ei tulisi syntymään itsenäistä arabien Palestiinaa. Israelilla ei ole kerta kaikkiaan syytä luottaa näihin palestiinalaisiin.
Israelin omalla valtio-alueella asuvat palestiinalaiset ovat taas olleet suhteellisen rauhallisia. Heillä on samat kansalaisoikeudet kuin Israelin juutalaisillakin.
Samalla lailla kuin nk. miehitettyjen alueiden palestiinalaisten enemmistö sekä arabimaat suhtautuvat Israeliin myös uusnatsit. Islamille ja kansallissosialismille ovat yhteistä juutalaisvastaisuus ja totalitarismi.
Niin että sanoisin, että on olemassa parempaa nationalismia ja kehnompaa nationalismia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti